Eeva-Liisa Heroja: Tämän päivän ilo

Eeva-Liisa Heroja

Tämän päivän ilo

Katharos, 64 sivua

”Sanat kuin jäävuoren huiput. Jumala, sinä näet pinnan alle!” toteaa Eeva-Liisa Heroja runokirjassaan ”Tämän päivän ilo”.

Maailma tuntuu hukkuvan sanoihin. Ehkäpä juuri siksi tarvitsemme välillä kirjoja, jotka käyttävät sanoja hyvin harkiten ja säästeliäästi. Vuolas sanojen tulva vie mennessään ja estää näkemästä pinnan alle. Niukkojen sanojen väliin jää tilaa hengittää, kuunnella ajatuksia ja tuntea sydämen lyönnit. Sellaisina hetkinä kirjoittajan ja lukijan sydämet voivat löytää yhteisen rytmin ja silmä tavoittaa piiloutuvastakin jäävuoresta jotain ainutkertaista.

Eeva-Liisa Heroja on hyvinkääläinen erityisopettaja. Hänen kirjansa kulkee lyhyin runotekstein ja luontoaiheisin kuvin ilon askelissa. Kirja viivähtää turvakätkössä, ylistää kämmenmaljaa ja odottaa Jumalaa, jolta vähäisinkään ei jää huomaamatta.

Lyhyissä runoissa, paikoin vain muutaman rivin mittaisissa, on kodikasta arkisuutta. Niissä on nöyrää arkuutta Pyhän Jumalan edessä ja lapsenkaltaista luottamusta taivaallisen Isämme huolenpitoon. Kaiken tämän keskeltä maistuvat kiitos, ylistys ja ilo raikkaina kuin kastepisarat kesäaamuna.

Elämänkokemuksesta ja henkilökohtaisesta uskosta ammentavat runot liikkuvat luontevin askelin luonnon parissa. Kielikuvat ovat eläviä. Mietelmien viestit ovat syvältä koskettavia ja monella tavalla puhuttelevia. Oman juonteensa sisältöön tuovat Esa Hämäläisen kuvat ja lukujen alkuun Psalmeista lainatut raamatunkohdat.