Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Hanna Ekola: Surulla on aikansa, Muistojeni kirja

Hanna Ekola

Surulla on aikansa, Muistojeni kirja

Arkki, 128 sivua

 

”Läheisen ihmisen kuolema on elämän syvimpiä ja voimakkaimpia kokemuksia. Siksi surun läpikäymiseen tarvitaan paljon tilaa ja paljon aikaa. Lopulta vain sinä tunnet surusi suuruuden, ikäväsi määrän ja sen, paljonko tarvitse aikaa surullesi.”

 

Näin kirjoittaa Hanna Ekola kirjansa ”Surulla on aikansa, Muistojen kirja” esipuheessa. Tekstin lopussa on pienellä painettuna paljon kertovat sanat: ”Haluan omalta osaltani omistaa tämän kirjan neljän menettämäni rakkaani muistolle. Äiti, sisko, veli ja isä, aion täyttää teille jokaiselle oman kirjan.”

 

Tuon tekstin kirjoittamisen jälkeen Hanna Ekola on jälleen menettänyt läheisen ihmisen, Hänen aviopuolisonsa Juha Salonen, jonka luontoaiheiset kuvat tuovat oman tärkeän osansa tähän kirjaan, sai pian kirjan valmistumisen jälkeen yllättäen kutsun taivaan kotiin.

 

”Surulla on aikansa” ei vain puhu surusta tai lohduttele surevia. Kirja on kaunis ja hienotunteinen kirja surutyön tekemiseen. Tekstien ja kuvituksen lisäksi kirjassa on runsaasti tilaa surunsa keskellä elävän muistiinpanoille, valokuville, lehtileikkeille ja monenlaisille muille läheisen ihmisen menetykseen liittyville asioille.

 

Kirja käy läpi surutyötä myös monin kysymyksin, joita se houkuttelee surevaa käymään läpi: ”Mitä mietin, kun käyn haudallasi”, ”Mitkä asiat olisin halunnut ehtiä jutella kanssasi”, ”Näitä olisin halunnut pyytää sinulta anteeksi” ja niin edelleen.

 

Kirjan ote on herkkä ja suorastaan terapeuttinen. Surua käydään läpi mielessä pyörivät kysymykset avoimesti ja rehellisesti kohdaten ja siten niistä myös vapautuen.

 





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin