Tapio Puolimatka
Usko, tiede ja Raamattu
Uusi Tie (2008), 540 sivua
Meitä tavallisia kristittyjä ovat usein hämmentäneet oppineiden teologien ja raamatuntukijoiden hätkähdyttävät väitteet: Raamattu ei olekaan Jumalan sanaa, Jeesus ei oikeasti noussut kuolleista vaan maatui joukkohautaan, Jeesuksen jumaluus on lainausta kreikkalaisista taruista jne.
Varsinkin Pääsiäisen aikoihin lehdissä on tavattu julkaista tällaisia ”paljastuksia”. Usein niiden tekijänä on ollut joku Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkijoista.
Perinteisesti ”ison kirkon” vapaamielisyyteen ja laitostuneeseen uskonnollisuuteen kohdistuva kritiikki on tullut vapaiden suuntien puolelta. Viime vuosina kriittisiä ääniä on alkanut nousta yhä enemmän ja painavammin myös kirkon keskuudesta, jopa tiedemaailman sisältä.
Teologian tohtori ja dosentti Timo Eskola on julkaissut kaksi erittäin puhuttelevaa ja suorasanaista kirjaa näistä asioista. Kirjat ”Ateistit alttarilla” ja ”Antikristuksen apostolit” eivät taatusti jätä mitään epäselväksi eivätkä lukijaansa kylmäksi.
Kasvatuksen teorian ja tradition professori sekä käytännöllisen filosofian dosentti Tapio Puolimatka tekee kirjassaan ”Usko, tiede ja Raamattu” rohkeasti ja sanottavansa hyvin perustellen samoja kysymyksiä. Kun Eskolan kirjat ovat kaikkine faktoineen ja lainauksineenkin eräänlaisia pamfletteja, haastavia puheenvuoroja, niin Puolimatkan kirja lähestyy näitä asioita hieman eri kulmasta. Tiedemiehen viileydellä hän kyseenalaistaa tieteen, joka vetelee päätelmiä ja todistelee löytöjään omilla ennakko-oletuksillaan.
Puolimatka ei kuitenkaan vain kritisoi. Raamattuun ja historiallisiin tosiasioiden nojautuen hän ”tieteen pelisääntöjä” käyttäen rakentaa vahvaa pohjaa uskomme peruskysymyksille. Näin hän antaa lukijalle hyviä eväitä tästä aihepiiristä käytäviin keskusteluihin.
Kuka mahtaakaan olla seuraava rohkea ”teologisen tieteen norsunluutornien” ravistelija?