Jouko Jääskeläinen 23.4.
Jouko Jääskeläinen
Juhlien juhlat
Uusi Tie, 204 sivua
Viime aikoina on aiheellisesti korostettu kristinuskon juutalaisia juuria. Vanhan testamentin patriarkat olivat juutalaisia, profeetat olivat juutalaisia, Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat juutalaisia ja lähes koko Raamattumme on juutalaisten kirjoittama. Niinpä ei olekaan yllättävää, että myös monet meidän juhliemme ja perinteidemme juuret ovat juutalaisuudessa.
Jouko Jääskeläisen kirja ”Juhlien juhlat” ottaa vauhtia vuosituhansien takaa lähtiessään selvittelemään juutalaisten juhlien syntyä, sisältöä ja vaikutusta meidän juhliimme. Evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen talousjohtajana työskentelevä Jääskeläinen on valtiotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa aihe on ”Yhteisöllisyys juutalaisessa kansallisuusajattelussa ja Israelin valtion itsenäisyysjulistuksessa”. Miehellä on siis kunnioitettava annos juutalaisen kulttuurin tuntemusta.
”Juhlien juhlat” sisältää runsaasti mielenkiintoista ja selkeästi esitettyyä tietoa. Mukana on myös melkoinen määrä aikalaskelmia, erilaisten kalenterien vertailua ja ajankohtien määrittämistä havainnollistavia taulukoita. Näiden osalta tämä valtiotieteilijän perusteellisuudella ja talousmiehen tarkkuudella rakennettu kirja on paikoin vaativaa luettavaa.
”Juhlien juhlat” kirjan lähtökohtana on Kolmannen Mooseksen kirjan 23. luku, jossa Jumala ilmoittaa kansalleen Israelille juhla-ajat. Näiden juhlien kautta avautuu paljon muutakin kuin vain vuodenkiertoa rytmittäviä tapahtumia. Juhliin on kätkettynä Jumalan pelastussuunnitelma, niiden myötä tulevat ymmärrettäviksi monet profetioissa mainitut ja jo tapahtuneet asiat. Juhlien kautta voi hakea oivaltamisen avaimia myös sellaisiin Raamatun ilmoittamiin tapahtumiin, jotka eivät ole vielä tapahtuneet, mutta joiden tuloa ennakoivat merkit ovat jo nähtävissä.
Anna Norrback
Tätä on kristinusko, Luominen
Perussanoma, 143 sivua
Kirjasarja ”Tätä on kristinusko” kertoo, millaista kristinusko oli silloin, kun ei ollut vielä maailmanlaajuisia kirkkokuntia, ei paavin istuinta, Lutheria eikä tuhansiin erikokoisiin ja keskenään kiisteleviin ryhmiin jakautunutta kristikuntaa. Onnistunut pieneten kirjojen sarja pyrkii kertomaan, mikä kristinuskossa on alkuperäistä ja siksi myös hyvin keskeistä.
Vanhan testamentin selitysopin professorin Anna Norrbackin kirjoittama ”Luominen” alkaa kuvailemalla eri kansojen luomistarinoita. Kun ne on käyty läpi, paneudutaan meidän Raamattumme luomisesta antamaan kuvaan.
Pienen kirjan avulla lukija löytää yllätyksekseen runsaasti luomiseen liittyvää asiaa myös aivan muualta kuin mistä sitä on totuttu lukemaan. Sitä löytyy paljon monista Vanhan ja myös Uuden testamentin kirjoista.
Seuraavaksi kirja käy läpi kristinuskon liepeille syntyneiden harhaoppien sekä tunnettujen kirkkoisien käsityksiä luomisesta. Lopuksi kirja tarkastelee luomista uskontunnustusten kautta.
Kirja vakuuttaa lukijansa siitä, että luomisella on ollut sekä juutalaisille että alkuseurakunnalle hyvin tärkeä merkitys. Kysymys ei ole ollut vain rajanvedosta muihin uskontoihin. Luomisen kautta hahmottuivat kristinuskon teologia ja sen myötä monet arkisen elämän ratkaisut. Ketjussa, jonka muodostavat luominen, sovitus ja lopun ajan tapahtumat, luomisella on paljon syvällisempi ja laajempi merkitys kuin usein tulemme ajatelleeksi.
Derek Prince
Kristillisen elämän perusteet
TV7 Kustannus, 470 sivua
Derek Princen kirjassa ”Kristillisen elämän perusteet” käydään läpi valtava määrä kristinuskon keskeisimpiä kysymyksiä hyvin selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
Kirjan päälukujen otsikoita ovat Uskon perusta, Parannus ja usko, Uuden testamentin kasteet, Helluntain päämäärät, Kätten päällepaneminen, Kuolleiden ylösnousemus ja Ikuinen tuomio.
Päälukujen sisällä asiat on rytmitetty lyhyiksi alaluvuiksi. Ne puolestaan on jaettu ja otsikoitu vielä lyhyemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka helpottavat kirjan käyttöä hakuteoksena. Kaiken kaikkiaan tällaisia lukuja on peräti yli kaksisataa. Kirjan lopussa oleva laaja aiheenmukainen hakemisto ja käytettyjen raamatunkohtien hakemisto ovat onnistunut ja tärkeä lisä.
Derek Prince on kautta maailman tunnettu julistaja ja raamatunopettaja, joka on kirjoittanut yli 50 kirjaa. Niitä on käännetty yli sadalle kielelle. Princellä on ollut sekä puhujan pulpetissa että kirjoituspöydän ääressä taito sanoa asiat selkeästi ja koskettavasti. Hänen opetuksensa on jatkuvaa raamattutuntia, jossa sanottava perustellaan Raamatun laajempaan ilmoitukseen liitetyillä raamatunkohdilla. Hän siis selittää Raamattua Raamatulla.
”Kristillisen elämän perusteet” kutsuu ja houkuttelee lukijaansa Jeesuksen luo ja läheisempään suhteeseen Vapahtajan kanssa. Luvuissa, joissa käsitellään kastetta, Derek Prince asettuu aikuiskasteen eli uskovien kasteen kannalle. Tämä älköön kuitenkaan säikyttäkö lapsikasteen kannalla olevaa luterilaista tarttumasta kirjaan. Paavalin neuvo: koetelkaa kaikki ja pitäkää se mikä hyvää on, rohkaiskoon tutustumaan kirjaan. Tästä kirjasta hyvää ja pidettävää löytyy jokaiselle kirkkokuntaan katsomatta todella runsaasti.
Joyce Meyer
Vievätkö tunteesi sinua
Kuva ja Sana, 223 sivua
Raamattu antaa meille luvan vihastua, mutta varoittaa samalla tuollaisen tunteen valtaan jäämisestä. Auringon ei pidä antaa laskea vihan yli. Tunteita kuohuttanut asia on selvitettävä ennen auringonlaskua.
Joyce Meyerin kirja ”Vievätkö tunteesi sinua” tarttuu tärkeään asiaan. Tähän teemaan johdattelijana ja alkusanojen kirjoittajana kirjassa on Pirkko Jalovaara.
Usko ei suojele meitä tunteiden vuoristoradalta, vaikka kristityn malliksi helposti asetetaankin seesteinen, itsensä kaikessa hillitsevä viilipytty, joka kauniisti hymyillen kääntää vuoroin oikean, vuoroin vasemman poskensa kenen tahansa läimäyteltäväksi.
Joyce Meyer käy selkeään ja surasukaiseen tapaansa läpi tunteiden merkityksen ja niiden yliotteesta selviytymisen. Mielialan vaihtelut kuuluvat elämään, mutta haavoittuneet tunteet tarvitsevat parantamista ja masennuksen kuristavasta otteesta on voitava vapautua.
Helposti sanottu, mutta miten se käytännössä tapahtuu?
Joyce Meyer ottaa avuksi kirjojen kirjan, Raamatun. Jumala on antanut meille tunteet, että voisimme nauttia elämästä ja iloita kaikesta Hänen meille valmistamastaan hyvästä ja kauniista. Tarvitsemme tunteet myös kyetäksemme myötätuntoon, rakkauteen ja toisen ihmisen rinnalla kulkemiseen. Jumala on myös luvannut meille Jeesuksen kautta avautuvan kasvun tien, jossa Pyhä Henki vähä vähältä kasvattaa meissä Hengen hedelmää. Galatalaiskirjeen viidennen luvun mukaan siihen sisältyvät kuuluvat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensä hillitseminen.
