- Minulle oli yllätys, että monet vanhuksista olivat jo niin huonokuntoisia, että he eivät kyenneet puhumaan. Vielä suurempi yllätys oli se, miten paljon voidaan ilmaista ja saada aikaan pelkällä läsnäololla, kosketuksella ja vain muutamalla sanalla, kertoi Heidi Kuitunen kokemuksistaan äitienpäivän kynnyksellä järjestetystä Operaatio Pihlavistosta.
Sanan kuulijoista myös sen tekijöiksi
Kolmekymmentä paljon raamattutunteja ja hyviä puheita kuunnellutta vapaaehtoista halusi Jaak.1:22 mukaisesti tulla sanan kuulijoista myös sen tekijöiksi. He päättivät yhdessä palvella niitä, jotka ovat kokonaan toisten avun varassa. Yhdessä suunnitellulla operaatiolla haluttiin neljän päivän aikana edistää Pihlavistokodissa asuvien vanhusten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä tukea myös heidän hengellistä elämäänsä. Tempauksen järjesti eri seurakuntien jäsenistä koostuva ja kristittyjen yhteyden tärkeyttä korostava toimintaryhmä Missio Järvenpää. Tapahtuman koordinaattorina toimi Tiia Lehtonen.
Suin päin ei vanhuksia kohtaamaan lähdetty. Operaatioon osallistuneille järjestettiin kahtena iltana koulutusta siitä, miten lähestyä vanhuksia joiden kunto vaihtelee vireästä pitkälle dementoituneeseen. Käytännön asioiden lisäksi valmennuksessa korostettiin hienotunteisuuden tärkeyttä. Yhdessä ulkoiltaessa, vanhukselle luettaessa, keskusteltaessa ja lauluhetkiä osastoilla järjestettäessä on aina toimittava vanhusten ehdoilla.
Palveleminen tapahtui tiimeinä, joilla oli koko operaation ajan oma nimikkokerroksensa. Näin asukkaisiin oli mahdollista tutustua paremmin. Tämä osoittautui myös toimivaksi tavaksi. Jos ensimmäisen päivän kohtaamisissa oli vielä pientä tunnustelua, niin seuraavina päivinä vapaaehtoiset ja vanhukset tapasivat toisensa kuin vanhat ystävät konsanaan.
Katseen ja kosketuksen ihmeellinen voima
- Kohtaamisen alussa tilanne saattoi olla varsin apaattinen ja kontaktin saaminen vaikeaa. Siksi olikin valtava ilo nähdä, miten vanhukset yhteisten hetkien myötä selkeästi muuttuivat. Eloisuus ja aktiivisuus lisääntyivät riippumatta siitä, pystyikö vanhus enää puhumaan vain muutamia sanoja tai ei edes niitä. Tunteet ovat ihmisellä tallella silloinkin, kun hänellä ei ole enää sanoja niistä kertomiseen, Minulle itselleni oli hyvin tärkeää ja hoitavaa huomata, miten pienissä asioissa ja vähillä eleillä voi olla lähimmäisenä lähimmäiselle, kertoi Heidi Kuitunen.
- Osallistuin lauantain päätösjuhlaan Pihlavistokodin kolmannessa kerroksessa asuvan Aunen kanssa, kertoi Aunea pyörätuolissa juhlista kotiin työntänyt Ritva Ikonen.
- Aune eli juhlan ohjelmassa innolla mukana kommentoiden minulle moneen kertaan näkemäänsä ja kuulemaansa. Vanhoilla ihmisillä on takanaan pitkä elämä sekä valtava määrä elämänkokemusta ja viisautta. Siksi heidän kanssaan on aina mielenkiintoista olla, vaikka vuorovaikutus tapahtuisi vain muutamilla sanoilla je eleillä, Ritva Ikonen jatkoi.
Seurakunnan on jalkauduttava palvellen kertomaan evankeliumia
- Maailmassa on paljon puhetta lähimmäisten palvelemisesta ja rakastamisesta. Valitettavasti puheet muuttuvat perin harvoin käytännön teoiksi ja toiminnaksi. Niinpä me päätimme lähteä porukalla palvelemaan useamman päivän ajaksi niitä, jotka ovat täysin toisten avun varassa. Halusimme kohdata ja tukea iäkkäitä asukkaita seurustelemalla, ulkoiluttamalla, laulamalla ja lukemalla heidän toivomiaan kirjoja ja lehtiä ääneen, summasi osallistumistaan eräs vapaaehtoinen.
- Tämä on ollut mukava kokemus. Lähdin mukaan aika varovaisella mielellä, mutta olen kokenut osallistumiseni hyvin mielekkäänä ja antoisana, totesi toinen, joka oli ulkoiluttamassa pyörätuolilla vanhusta.
- Vapaaehtoiset olivat erittäin innostuneita ja motivoituneita kohtaamaan ja palvelemaan vanhuksia heidän omilla ehdoillaan, kertoi tuloksista Operaatio Pihlaviston koordinaattori Tiia Lehtonen.
- Osastoilla päivien aikana kierrellessäni sain paljon myönteistä palautetta niin asukkailta, vapaaehtoisilta kuin henkilökunnaltakin. Ulkoilun, seurustelun ja lauluhetkien tuloksena jopa pitkälle dementoituneet vanhukset olivat olleet paljon virkeämpiä. Lisäksi he viihtyivät tavallista paremmin yhdessä ja olivat muutoinkin tavallista aktiivisempia.
- Keräämme operaatiosta asukkailta ja henkilökunnalta mahdollisimman tarkan palautteen, jonka avulla voimme suunnitella vastaavia tempauksia. Jo nyt saadun palautteen pohjalta rohkenen uskoa, että me onnistuimme jo ensimmäisellä keralla varsin hyvin. Toivonkin, että voimme myös tulevaisuudessa organisoida tällaisia vierailuja hoitokoteihin, Tiia Lehtonen jatkoi.
Koskettava päätösjuhla Jampan seurakuntakodissa
Operaatio Pihlavisto päättyi lauantaina 12.5. klo 14 Jampan seurakuntakodissa järjestettyyn juhlaan. Operaatioon osallistuneet kokoontuivat jo tuntia aikaisemmin Pihlavistoon noutamaan juhlan kunniavieraita. Heidän kuljettamisensa pyörätuoleilla yhdellä pienellä hissillä talon kuudesta eri kerroksesta alas ja edelleen seurakuntakotiin oli tarkoin suunniteltu ja aikataulutettu operaatio.
Päätösjuhlan juonsi Reijo Telaranta yhdessä Heidi Kuitusen kanssa. Yhteislaulujen säestyksestä vastasi Anne Rynkänen. Juhlakahvit ennen ohjelman alkua oli järjestänyt Tarja Laakso.
Tilaisuus alkoi Jippii kuoron iloa ja evankeliumia pursuavalla esityksellä, joka tempaisi vanhimmatkin vieraat mukaan jopa nostelemaan käsiä ja eläytymään monin muin tavoin tyttöjen upeisiin esityksiin. Salla ja Riikka Ollikaisen johtama kuoro lauloi itsensä oitis kaikkien sydämiin.
Petri Rytkösen erinomainen puhe, Heidi Kuitusen lausumat runot, Seppo Lehtisen todistuspuheenvuoro ja tutut yhteislaulut johdattelivat kuulijat vuoroin iloiseen nauruun ja hyvin herkkiin tunnelmiin.
Ohjelman päätyttyä ja ennen paluuta Pihlavistokotiin kaikille juhlaan osallistuneille Pihlaviston asukkaille jaettiin äitienpäivää ennakoiden ruusut. Muutaman päivän aikana tutuiksi ja myös rakkaiksi tulleita vanhuksia takaisin kuljetettaessa ja huoneisiin autettaessa koettiin monta haikea eron hetkeä: tämä ei jää tähän. Vielä me tapaamme!
- Ohjelmaa oli päivittäin juuri sopivasti. Lauantaina seurakuntakodissa vanhuksille järjestetty päätösjuhla oli sekin erittäin onnistunut. Asukkaille tällainen toiminta on ollut erittäin tervetullutta ja mieluisaa. Olisimme todella iloisia, jos Operaatio Pihlavistolle saataisiin jatkoa, totesi Pihlavistokodin toiminnanjohtaja Tarja Laine toiveikkaasti.