Sunnuntaina 2.12.2018 kävi Pihlavan pirtissä ja pihapiirin rakennuksissa yli 400 henkeä tutustumassa toinen toistaan kauniimpiin jouluseimiin. Kun tähän lisätään Itsenäisysspäivänä 6.12. Seimipolun kulkeneet, niin kokonaismäärä nousi 500 henkeen. Pihlavassa oli mahdollista seimipolun yhteydessä tutustua myös kuttuihin, lampaisiin ja kanoihin. Polku oli avoinna kello 14 - 20. Yleisön pyynnöstä ja monien kyselyjen johdosta Seimipolku on avoinna myös itsenäisyyspäivänä 6.12. kello 15-18.
Pihlavan 1700-luvun lopulta oleva pirtti yli satavuotiaine savusaunoineen ja aittoineen sijaitsee Sammaljoen kylässä osoitteessa Kurjentie 43.
Vanha pihapiiri ulkorakennuksineen tarjoavat tunnelmalliset puitteet seimipolulle. Esillä on jo viidentenä vuotena monista eri maista tuotuja sekä Suomessa valmistettuja jouluseimiä. Kierroksen lopuksi vaeltajille on pirtissä tarjolla kahvia ja glögiä. Vapaaehtoisella kahvirahalla tuemme Fida Internationalin kautta Romaniassa ym. Balkanin maissa köyhien lasten hyväksi tehtävää avustustyötä.
Tapahtuman järjestävät Kaija ja Reijo Telaranta, Inkeri ja Lauri Haapiseva, Tapio Virtanen, Elmer Vuokko sekä suuri joukko ystäviä yhteistyössä Sastamalan seurakunnan ja Sastamalan Joulutalot tapahtuman kanssa.
Kertomus Betlehemin halpaan talliin syntyneestä Joulun Lapsesta on saanut ihmiset sukupolvesta toiseen rakentamaan jouluseimiä. Erilaisista materiaaleista tehtyinä ja monenlaisia värejä, tyylejä ja kokoja käyttäen ne kaikki julistavat samaa ikiaikaista sanomaa, riippumatta siitä, missä maassa tai millä vuosisadalla ne on valmistettu.
Jouluseimi on jännittävä aikakone
Mestari Eckhart totesi aikoinaan joulusaarnassaan, että vaikka Jumala syntyisi tuhat kertaa Betlehemissä, sillä ei olisi mitään merkitystä, ellei Sana synny myös meidän ihmisten sydämissä. Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama joululaulu ilmaisee saman asian: ”Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”
Ellei katsoja uskalla eläytyä näkemäänsä, parhaankin näytelmän anti jää vaisuksi. Samoin on jouluseimien kohdalla. Seimi on kuin aikakone, joka haluaa kuroa umpeen maantieteellisen ja ajallisen etäisyyden ja siirtää katsojan Betlehemiin seuraamaan jouluyön dramaattisia tapahtumia.
Kiehtova 2000 vuoden harppaus seimen ääreen
Lapsilla on erityinen kyky eläytyä. He ihmettelevät, kyselevät ja leikkivät mielellään seimihahmoilla. Tutuista hahmoista täydennettynä muutamilla rakkailla leluilla syntyy nopeasti yhä uusia seimiasetelmia. Kertomus joulun suuresta ihmeestä elää ja saa uusia näkökulmia, joiden keskiössä on seimessä makaava pienokainen. Sitä katsellessa Jeesuksen kehotus pyrkiä lapsen kaltaisuuteen avautuu meille varttuneemmille uudella tuoreella tavalla.
Luukkaan evankeliumi ei rajoitu vain seimen lapseen, joka syntyi ihmiseksi ottaakseen pois maailman synnin. Kertomus seimessä makaavasta lapsesta jäisi puutteelliseksi, elleivät mukana olisi Joosef, Maria, paimenet sekä heidän lisäkseen myös härkä, aasi ja lampaat. Mukaan Jumalan valtasuuruuden ja tapahtuman ainutkertaisuuden kuvaamiseen tarvitaan lisäksi myös halpa talli, seimi, oljet sekä taivaan tähdet ja enkeleiden mahtavat joukot. ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” (Luukas 2:14)
Jouluseimi kasvaa perheen ja sukupolvien mukana
Varhaisimmat lähteet, joissa kerrotaan Betlehemin syntymätallista, ovat 300-luvun lopusta. Monissa perheissä seimestä on tullut tärkeä osa perheen joulua. Seimihahmoja hankitaan lisää ja seimiasetelmaa vuosittain täydennetään yhdessä. Joillain on tapana myös rakentaa seimi ottamalla hahmot esille vähän kerrallaan, kunnes aattoiltana Jeesus syntyy tyhjään seimeen. Kun perheen lapset kasvavat, aikuistuvat ja muuttavat pois perustaakseen omat perheensä, he saavat mukaansa joitain osia perheen yhteisestä seimiasetelmasta. Sen ympärille he vuorostaan ryhtyvät keräämään omaa seimeään, jonka osat tulevat vuorostaan olemaan ”siemenenä” heidän lastensa jouluseimille.