"Siällä kana puuron keitti"

REIJO: Moni on tainnut kuulla jostain ihmisestä annettavan seuraavan arvion: "tyhmä kuin kana!" Joskus myös sanotaan, että jokin juttu "loppui lyhyeen kuin kanan lento".  Liikennevalistajat puolestaan varoittelevat sanomalla, että "ristiin rastiin kanan lailla kulkee ken on mieltä vailla". Lyhyempi kansan versio asiasta kuuluu "kulkee kuin päätön kana?"  Noinko se on?  Ovatko kanat järjettömiä luontokappaleita vailla mieltä ja tolkkua?

Ennen kuin ryhdyn hakemaan väitteille todisteista - tai vastatodisteita - Pihlavan kanalan värikkäästä porukasta, nostan vielä esille pari kanoihin liittyvää sanontaa.

Eri puolilta Suomea löytyy kansanviisauksien joukosta meille kaikille toivon ovea raottava sanonta "kyllä sokeakin kana joskus jyvän löytää".  Kanat ovat löytäneet tiensä myös kirjallisuuteen. Esimerkiksi Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas kanat mainitaan rennon joutilaisuuden esikuvina. Kirjassa vänrikki Koskela toteaa miehisen jämerästi, että "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat".

Kesän mittaisesta kokemuksesta tiedän, ettei kana ole typerä. Kana oppi tuntemaan ihmisen vaatetuksesta ja myös kasvoista.  Jos kanan tai kukon kanssa viettää aikaa jutellen, niin se oppii myös tuntemaan oman nimensä.  Lisäksi kana oppii nopeasti asioita ympäristöä, päivittäisiä rutiineja ja toisia kanoja tarkkailemalla. Kanan muisti ei nimittäin ole niin huono kuin yleisesti luullaan.

Otetaanpa esimerkki: Kun Kaija menee parin kuukauden ikäisten "varisten" ulkohäkkiin jyväkuppi kourassa, koko viisikko säntää häntä jo portille vastaan. Kun Kaija menee tarhaan kourassaan kuppi, jossa on piimään sekoitettuja pieniä leivänpaloja, innostus on vielä suurempaa. Innokkaimmat eivät malta odottaa, vaan lentävät hänen kädessään olevan kupin reunalle istumaan.

Suomessa järjestetään kursseja, joilla koirien tai jopa vaativampien eläinten koulutuksesta kiinnostuneet ihmiset opiskelevat koulutuksen perusasiat opettamalla kanoille erilaisia temppuja. Kanaa opetettaessa asiat on annosteltava pieninä paloina, mikä opettaa kouluttajalle kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Niitä taitoja tarvitaan aina, koulutettiinpa kanoja, koiria, norsuja tai lapsia.

Kaikki edellä on kerrottu käyttämällä sanaa "kana". Tilanne muuttuu paljon eläväisemmäksi ja  jännittävämmäksi, kun sana "kana" korvataan nimillä Ulla, Veera, Manta, Tiltu, Ruustinna ja Aleksantari tai kanalamme juniorijoukkueilla Untuvikot, Rastaat ja Varikset. Kanalassamme ei nimittäin ole kahta samanlaista siivekästä. Jokainen joukosta on oma persoonansa omine luonteenpiirteineen ja edesottamuksineen. Siitä puolesta teen paljastuksia joskus hieman myöhemmin.

Palataan vielä lopuksi siihen, mistä aloitin. Kaikki tuntevat tästä lorusta kaksi ensimmäistä riviä, mutta entäs loput, joissa mainitaan sekä kana että kukko?

"Körö, körö kirkkohon,
papin muarin penkkihin.
Palaa siältä pappilahan.
Siällä kana puuron keitti,
kukkoo suolan patahan heitti
ja pikkulintu lusikat pesi."

Noin on vanha kansa tenavineen körötellyt Alavudella. Meillä täällä Pihlavassa aamupuuron keittäminen on ainakin vielä toistaiseksi jäänyt joko Kaijalle tai minulle.

---------- 

PARI VIDEOTA KANAN KOULUTTAMISESTA JA OPITUISTA TAIDOISTA

Kanan koulutus perustuu tietysti makupaloihin. Hyvin näyttää toimivan:

Kana Agility on kilpailu, jossa kanan on selvitettävä tietty reitti esteineen ja tunneleineen: