Kuttu, mökkiläisen lehmä

Kaija: Maaliskuun alkupäivinä olimme tulossa naapurin Inkerin kanssa ruokaostoksilta. Matkalla soitin Reijolle kysyäkseni missä on Hämeenkoski, onko sinne pitkä matka? - On sinne pitkä matka, se on Lahden lähellä. Oletteko nyt päättäneet lähteäkin sinne? Reijo kyseli. - Noo, ei, kun kysyn vaan kun siellä olisi yksi kuttu myytävänä, minä selitin.

- Pystyykö sieltä asti hakemaan kuttua, minä ihmettelin suljettuani puhelimen.

- Kyllä me vaan sinne ajamme, sanoi Inkeri. - Minulla on Navigaattori!

Näin helposti syntyi kutun hankintapäätös, jota oli hiljalleen valmisteltu parin vuoden ajan. Aina oli ollut joku este, ettei kuttua voitu hankkia. Yleinen ja kaikenkattava tyrmäys kutun hankinnalle oli monelta taholta kuulunut vakuuttelu:

- Se on ihan kamala, se huutaa koko ajan, se karkaa ja syö kaikki sun kukkasesi.

Eihän sille totta puhuen ollut paikkaakaan, koska ainoa eläintenpaikka talven ajaksi oli uusi kanala ja siellä asustivat kanat. Kevättalvella aloin valmistella henkistä ilmapiiriä myönteiseksi. Puhdistin tyhjillään olevan kesäkanalan kanojen jätöksistä ja selitin, kuinka helposti siitä saa kutulle asuinpaikan ja sitten kesällä vaan hiukan lisää eristettä seiniin ja sitten se kuttu voi olla talvenkin siinä.

Pulmana oli vielä mistä saadaan kutulle heiniä ja ruohoa sitten kesällä. Taas Inkeri rohkaisi, kyllä me sitten yhdessä otamme sirpit ja pärekopan selkään ja haemme sille ruohoja ja kuivaamme seipäällä heinää. Meillä on kyllä vanhoja seipäitä.

Hyvän ystävän tuki on aivan korvaamatonta!

Kutun noutopäiväksi oli sovittu maaliskuun viimeinen päivä. Ennen sitä piti ilmoittautua Maaseutuviranomaiselle eläintenpitäjäksi ja sitten saatiin Pitopaikkatunnus.

Uudella kutullamme on kummassakin korvassa asianmukaiset ja todella rumat numerolaatat. Itse kuttu on kaunis ja ystävällinen. Se matkusti auton takaosassa parin tunnin matkan aivan kuin olisi ikänsä matkustellut ja maailmaa nähnyt.

Kutulla on melkoisen pulleanpyöreä vatsanseutu. Vaikuttaa siltä, että siinä on yksissä kansissa useampikin kuttu, mutta siitä ajankohdasta koska kilit syntyvät, ei ole tietoa. Talossa oli kuttukarjaa enemmänkin ja pukkipoika oli hoitanut tehtävänsä siitä muille kertomatta.  Aika hauska on myös kutun aikanaan saama nimi. Se on Unelma, minun unelmani.