Kaupungissa vieraili kuuluisa pianisti. Innostaakseen poikaansa, joka oli juuri aloittanut pianotunnit, äiti otti hänet mukaansa konserttiin. Kun he olivat tulleet konserttisaliin ja löytäneet omat paikkansa, äiti huomasi jonkun matkan päässä yleisön joukosta tuttaviaan. Hän jätti poikansa odottamaan ja kiiruhti tervehtimään ystäviään.
Jäätyään yksin poika huomasi saaneensa tilaisuuden hieman tutkia paikkoja. Niinpä hän lähti vaeltelemaan ja päätyi viimein ovelle jossa luki: Pääsy kielletty. Poika päätti ottaa selvää, mitä salaperäisen oven takaa löytyisi.
Kun salin valot himmenivät, äiti hyvästeli tuttavansa ja kiirehti omalle paikalleen. Hän huomasi poikansa kadonneen. Samassa esirippu avautui. Kirkkaasti valaistulla näyttämöllä oli hieno musta konserttiflyygeli. Kauhukseen äiti huomasi oman poikansa istuvan flyygelin ääressä soittamassa hapuillen Für Elisen melodiaa.
Samassa kuuluisa pianisti käveli lavalle, huomasi pojan ja meni hänen viereensä kuiskaten: ”Älä lopeta. Jatka soittamista!”
Seuraavaksi pojan takana seissyt pianisti kumartui ja ojensi vasemman kätensä pojan hartian yli ja ryhtyi soittamaan yksinkertaiseen melodiaan mahtavia bassosointuja. Hetken päästä hän ojensi myös oikean kätensä pojan olkapään yli ja toi pojan soittoon hienon obligaton.
Yhdessä kansainvälisestikin kuuluisa mestari ja pianotuntejaan vasta aloitteleva nuori poika muuttivat nolon ja kiusallisen tilanteen upeaksi ja loistavasti inspiroiduksi musiikkinautinnoksi. Yleisö oli aivan haltioissaan.
Näin myös Jumala toimii. Se mitä me saamme aikaan, ei useinkaan ole edes mainitsemisen saati ihailun arvoista. Vaikka me yrittäisimme miten tosissamme, tuloksena ei ole mitään kovin suurenmoista. Suuren Mestarin käsissä meidän ponnistelumme ja hapuilumme voivat kuitenkin saada valtavan paljon aikaan. Jopa samanlaisia ihmeitä, kuin pienen pojan viisi leipää ja kaksi kalaa, joilla Jeesus ruokki viisituhatta miestä sekä lisäksi naiset ja lapset.
Kun seuraavan kerran olet suunnittelemassa, aloittamassa tai jo toteuttamassa jotain palvelutehtävää, kuuntele tarkasti. Saatat kuulla Mestarin äänen, kun hän kuiskaa sinulle: ”Älä lopeta, jatka soittamista!”
Voit jopa tuntea Mestarin kädet ympärilläsi, kun hänen vahvat kätensä johdattavat, rohkaisevat ja siunaavat työtäsi. Hänen siunaavissa käsissään myös sinun elämäsi arkisesta melodiasta voi kasvaa konsertto, joka koskettaa ja rohkaisee monia läheisiäsi. Mestari ei etsi työhönsä monilla taidoilla varustettuja monilahjakkuuksia. Hän haluaa itse varustaa tavalliset ihmiset niillä taidoilla ja lahjoilla, joita me häneltä saamassamme tehtävässä tarvitsemme.
-----
Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. (Fil.4:13)
----------