Siihen aikaan, kun Atlantin yli kuljettiin suurilla risteilyaluksilla, saksalainen maantiedon opettaja päätti matkustaa katsomaan Amerikkaa. Hän oli unelmoinut maasta vuosikymmenet ja pitänyt siitä lapsille tuhansia oppitunteja, vaikka ei ollut ikinä käynyt siellä.
Opettajan palkka oli pieni. Niinpä hän joutui vuosia säästämään lippua varten. Viimein rahat olivat koossa ja hän sai lunastettua lipun risteilijälle.
Lähes kaikki säästöt olivat menneet lippuun, joten opettajalla ei ollut varaa kovin hienoihin eväisiin. Hän pakkasi mukaansa suureen matkalaukkuun vain kuivaa leipää ja juustoa.
Joka päivä, kun muut matkustajat siirtyivät risteilijän upeaan ruokasaliin nauttimaan monenlaisista herkuista, opettaja vetäytyi syrjäiseen paikkaan, avasi matkalaukkunsa ja söi vaatimattomia eväitään. Näin jatkui päivästä toiseen.
Kun merellä oli oltu jo toista viikkoa, eräs matkustaja yllätti vanhan opettajan syömässä kuivaa leipää ja juustoa. Sen nähdessään tämä huudahti: ”Hyvänen aika, onpa teillä yksitoikkoiset eväät! Miksi ette tule meidän muiden mukaan ravintolaan? Siellä tarjoillaan kerrassaan upeita lounaita ja päivällisiä!”
”Asia on niin”, selitti opettaja nolona, ”että minulla ei ole varaa herkkuihin. Kaikki rahani menivät laivalipun ostamiseen.”
”Mutta hyvä mies”, matkustaja sanoi opettajalle. ”Aamiaiset, lounaat ja päivällisethän sisältyvät lipun hintaan. Kaikki on jo valmiiksi maksettu!”
Valmiiksi maksettu. Ihan kaikki on valmiiksi maksettu!
Ehkä olet kuullut laulun ”Maksettu on velkani mun’, ylistys olkoon Ristiinnaulitun.” Laulu löytyy useimmista hengellisistä laulukirjoista. Uudistetussa virsikirjassa se on numerolla 960.
Jostain syystä me usein muistutamme vanhaa saksalaista maantiedon opettajaa. Me ajattelemme, että Jeesus on maksanut puolestamme vain matkalipun taivaaseen ja iankaikkiseen elämään. Täällä maailmassa matkaa tehdessämme me saamme taivaltaa ja pärjätä omien surkeilla eväillämme. Vaatimattomilla taidoillamme ja olemattomilla lahjoillamme. Niissähän ei ole pahemmin hurraamista. Parhaimmillaankin ne sisältävät vain kuivaa leipää ja kovaa juustoa, me ajattelemme.
Ettemme tekisi matkaa yhtä taitamattomasti kuin vanha opettaja, meidän kannattaa katsoa hieman tarkemmin, mitä tuossa Jeesuksen tarjoamassa taivaan matkalipussa lukee. Siihen on painettu Jeesuksen sanat, jotka löytyvät Johanneksen evankeliumin 15. luvusta:
"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. (Joh.15:11)
Jeesus tahtoo, että tämä elämän mittainen matkamme olisi täynnä täydellistä iloa.
Toinen Jeesuksen meille matkaamme varten antama tärkeä ohje löytyy Matteuksen evankeliumin kuudennesta luvusta:
"Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?' Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. (Matt.6:31-33)
Monet isot kaupat ja marketit ovat keksineet avajaisiinsa varman vetonaulan. Ne lupaavat jakaa avajaispäivänä asiakkailleen ilmaisia muoviämpäreitä. Hyvissä ajoin jo ennen ovien avaamista liikkeen edustalla on kymmenien metrien jono. Jokainen haluaa varmistaa, että hän varmasti saa ilmaisen ämpärin.
Kun ämpärien jakaminen sitten alkaa, kukaan tuskin kyselee, onko koko ämpäri aivan kokonaan ilmainen? Eikö edes sangasta tarvitse maksaa erikseen? Tai kuuluuko kaunis punainen väri hintaan? Tai pitääkö ämpäri varmasti sekä kylmää että kuumaa vettä? Jokainen vain ottaa ämpärinsä ja lähtee tyytyväisesti hymyillen kotiin.
Meidän tulisi suhtautua armoon ainakin yhtä luottavaisesti kuin ilmaisiin muoviämpäreihin. Kun Jumala lupaa jokaiselle Jeesukseen turvautuvalle aivan ilmaiseksi ja yksin armosta matkalipun taivaaseen, niin kyse ei ole mistään halpismatkasta, jossa kaikesta mahdollisesta on pitkin matkaa itse maksettava lisämaksuja. Kaikki on jo maksettu, ihan kaikki, aivan perille saakka!
Siunausta ja Jeesuksen antamaa iloa omalle matkallesi, rakas ystäväni!