Viime tiistaina järjestetyssä Kasvuhuone-illoissa keskusteltiin seurakunnasta hengellisenä kukkaruukkuna. Onko ruukku turvallinen ja vaaroilta suojaava kasvupaikka? Vai olisiko parempi hylätä kasvua rajoittavat ruukut ja siirtyä hengelliseen avomaaviljelyyn?
Sekä illan alussa olleessa kolmen hengen keskustelussa (Jaakko Harjuvaara, Kari Muukka, Reijo Telaranta) että sitä seuranneissa kahviporukoissa nousi silti esille uskomattoman paljon nasevia ja aiheen ytimeen osuneita ajatuksia:
Kukkaruukun kaltainen seurakunta tietää, missä on se rajapinta maailmaan. Ruukku määrittelee, mihin uskotaan, miten tulisi elää ja millaisiin arvoihin seurakunnan ja sen jäsenten valinnat perustuvat. Ruukku luo yhteyden. Lisäksi se suojelee kasvua monenlaisilta hengellisiltä rikkaruohoilta ja juurimadoilta.
Avomaa-seurakunta, joka on ilman selkeitä rajoja, on maailmassa tuuliajolla. Sellaisessa seurakunnassa tai kirkkokunnassa jokainen saa yrittää tulla uskollaan autuaaksi. Seurakuntalaiset ja paimenet voivat vapaasti valita, mihin uskontunnustuksessa tai Raamatussa ihan aikuisten oikeasti uskovat ja mitä pitävät pelkkänä perinteenä ja ihmisten kirjoittamana runoutena.
Avomaa-seurakunnassa seinät ovat niin leveällä ja katto korkealla, että perinteinen puhe synnistä, sovituksesta, armosta, parannuksenteosta ja pyhästä elämästä (kilvoittelusta) koetaan tahdittomana ja ahdistavana. Niinpä niiden tilalle nostetaan esille suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, hämmästelevä ja kyselevä rinnalla kulkeminen sekä maailman arvojen myötäily. Avomaa-seurakunnan mullan alla ovat tippaleivän tavoin toisiinsa kietoutuneina Jeesuksen eli totisen viinipuun juuret ja kaiken maailman humanistiset ja synkretistiset juuret.
"Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. --- Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.” Joh.15:1-2,5
Kiitetään Isää hyvistä paikallisista seurakunta-ruukuista, joissa Jeesukseen uskovien ja hänen rakkauteensa turvautuvien maailmanlaajuinen seurakunta saa toinen toisiaan Hengessä ja totuudessa hoivaten kasvaa ja vahvistua!
---------
Kasvuhuoneen kevätkauden teemana on kasvu hengelliseen aikuisuuteen ja Jeesuksen opetuslapseuteen. Kukkaruukku ja siihen istutetun kukan vaiheet ovat eräs illoissa käytetty vertaus, jolla asioita havainnollistetaan:
Kuinka pysyä kiinni juurissaan ja välttää päätyminen johonkin koreaan maljakkoon leikkokukaksi, joka hitaasti kuihtuu ja kuolee? Millaisia ovat hengelliset kuivakukat ja tekokukat? Onko mahdollista, että kuollutkin voi vielä virota elämään ja jatkaa kasvuaan?
Siinä muutamia kevään iltojen kysymyksistä, joita pohdimme tiistaisin klo 18.30 Järvenpäässä kristillisen koulun auditoriossa osoitteessa Sibeliuksenväylä 42. Tervetuloa mukaan kasvamaan, keskustelamaan ja viihtymään mukavissa kahviporukoissa!
Kasvuhuone-iltojen teemoista, keskustelijoista sekä jo toteutuneiden iltojen kuvia, referaatteja ja ääniteitä löydät .