"Ajattelepa jos meidän jokaisen sisällä olisi vain tietty määrä sanoja. Silloin ennemmin tai myöhemmin sanat loppuisivat, vai mitä? Etkä koskaan tietäisi milloin nuo sanat loppuisivat, koska jokainen käyttää sanoja eri määriä. Sanojen loppuminen olisi täysin yksilöllistä. Sanat saattaisivat loppua vaikka kesken lauseen - etkä voisi koskaan lopettaa aloittamaasi lausetta.
Mietipä, jos se olisikin totta. Jos sinulla olisi jäljellä enää vain tuhat tai kymmenen tuhatta sanaa, mitä sanoisit? Ja kenelle? Sano tärkeät asiat sinulle tärkeille ihmisille nyt, kun sanoja on vielä jäljellä”, neuvoo meitä Charles de Lint.
Raamatussa Saarnaajan kirjassa (1:8) todetaan kaikkien sanojen uupuvan kesken. Kukaan ei saa sanotuksi kaikkea. Silmä ei saa kyllikseen näkemisestä eikä korva kuulemisesta. Siksi ei ole yhdentekevää, miten me nuo rajalliset sanavarastomme käytämme.
Sanojamme meidän on vaikea kesyttää. Terävä kielemme on usein harkintaamme ja empatiaamme nopeampi. Tämä ei kuitenkaan anna meille lupaa olla edes yrittämättä sanojemme ja asenteittemme vartioimista.
Ammuttua nuolta ja sanottua sanaa voi saada takaisin, toteaa vanha sanonta. Nuoli ja sanamme saavuttavat kohteensa, vaikka me välittömästi jo niitä katuisimme.
Sanoilla me voimme kiittää ja moittia, painaa toista ja korottaa itseämme. Muutamalla sanalla me voimme lannistaa ja rohkaista, siunata ja kirota. Joskus se tapahtuu tavalla, joka jää ”avointa ja rehellistä” palautettamme saaneelle taakaksi jopa vuosikymmenien ajaksi. Toisenlaiset sanat voivat kannustaa ja rohkaista häntä vuodesta toiseen monenlaisten vastoinkäymisten hetkinä.
Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä. (Jaak.3:7-11)