Kirjassaan Viholliselta pääsy kielletty (KKJMK 2009) John Bevere kertoo pastorista, joka yritti lannistaa Saatanan. Oppiakseen kaiken vastustajastaan pastori hankki ja luki kaikki hengellistä sodankäyntiä käsittelevät kirjat. Hän tunsi olevansa kiihkeässä sodassa Saatanan ja sen joukkojen kanssa. Pian pastorin puheet ja saarnat keskittyivät tähän teemaan. Sen sijaan, että olisi puhunut Jeesuksesta, hän kannusti kuulijoitaan taistelemaan pimeyden valtoja vastaan.
Kun tuota taistelua oli jatkunut vuoden verran, John Bevere tapasi jälleen pastorin, joka sanoi: ”Jumala käski minun polttaa nuo kaikki kirjat. En ole koskaan elänyt niin suuren pelon alla koko elämäni aikana. Nuo kirjat käänsivät kiinnostukseni Jeesuksesta Saatanaan”.
Raamattu neuvoo meitä kiinnittämään silmämme Jeesukseen, uskomme alkajaan ja täyttäjään (Hepr.12:2). Tuon lauseen soisi tulevan ahkerasti luetuksi, sillä tällä hetkellä aivan liian monen kelpo kristityn silmät ovat suunnattuna tyystin väärään suuntaan.
Olen sitä mieltä, että homoparien siunaaminen ja sukupuolineutraalit avioliitot ovat vastoin Jumalan selkeitä käskyjä. Raamatun sanan perusteella ne ovat väärin ja syntiä samalla tavalla kuin esimerkiksi joka vuosi tapahtuva kymmenentuhannen syntymättömän lapsen surmaaminen abortoimalla. Asiaa ei muuksi muuta se, että yleinen mielipide tai lainsäätäjät julistavat ne sallituiksi. Vastaavia asioita olisi valitettavan helppoa luetella paljon lisää.
On tärkeää, että kristityillä on rohkeutta sanoa synti synniksi ja varoittaa sen seurauksista. Niinhän Jeesuskin teki, kun kohtasi fariseuksia ja heidän syytöksiään. Jeesuksen toiminnan painopiste ei kuitenkaan ollut oman aikansa hengellisen johdon moittimisessa tai vääryyksien alituisessa pöyhimisessä. Kerrottuaan selkeästi omat näkemyksensä hän keskittyi julistamaan köyhille evankeliumia, parantamaan sairaita ja opettamaan seuraajilleen taivasten valtakunnasta.
Meidän olisi tehtävä samoin. Lopettakaamme toisella tavalla Raamattua tulkitsevien moittiminen. Älkäämme haaskatko aikaamme erilaisten eksytysten ja Raamatun vääristelyjen vatvomiseen. Kaikki nuo henkilöt vastaavat teoistaan ja tekemättä jättämisistään, puheistaan ja opetuksistaan suoraan Jumalalle, joka ei siihen tarvitse meidän neuvojamme eikä huutosakkimme tukea.
Ei käytetä kallista yhteistä aikaamme epäkohtien, pimeyden, syntien tai suruttomuuden päivittelyyn. Kiinnitetään katseemme uskomme alkajaan ja täyttäjään Jeesukseen ja korotetaan hänen nimeään. Ylistetään, kiitetään, rukoillaan ja vahvistutaan siitä, että missä kaksi tai kolme kristittyä on koolla Jeesuksen nimessä, siellä myös Hän itse on paikalla.
Ja kun tapaamme muita, niin julistetaan köyhille hyvää sanomaa, rukoillaan sairaiden puolesta, tuetaan heikkoja ja kutsutaan Jeesuksen luo kaikkia niitä, jotka eivät vielä ole löytäneet häntä Vapahtajanaan. Siinä meille riittää Jeesuksen mallin mukaista tehtävää niin runsaasti, ettei hengelliselle juoruilulle ja sormella osoittelulle jää enää tarvetta eikä aikaa.