Jeesus rukoili Isäänsä vain kerran ja sanoa: ”Lasarus, tule ulos!”, niin neljättä päivää kuolleena ollut heräsi ja tuli ulos haudasta. On kuitenkin olemassa asia, jossa Jeesuksenkaan rukous ei ole tuonut pyydettyä vastausta. Jeesus rukoili Getsemanessa neljästi, että hänen omansa olisivat yhtä. Tuo pyyntö on vielä toteutumatta.
Missio Järvenpää aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Mukaan lähti ihmisiä useista paikallisista seurakunnista. Yli seurakuntarajojen toimiva kristittyjen kansanliike halusi olla omalta osaltaan rakentamassa kristittyjen yhteyttä, jota Jeesus palavasti juuri ennen kärsimistään ja kuolemaansa rukoili.
Jeesuksella oli painava syy Getsemanen rukoukseensa. Jeesus pyysi, että hänen omansa olisivat yhtä, niin kuin hän on yhtä Isän kanssa ja Isä hänen kanssaan ”että maailma uskoisi”. Kristittyjen eripuraisuus, seurakuuntien eriseuraisuus ja kiistelyt opin tulkinnoista estävät uskosta osattomia pääsemästä Jeesuksen luo. Kukapa noin riitaiseen ja toisiaan syyttelevään joukkoon haluaisi liittyä!
Jeesuksen rukous löytyy Johanneksen evankeliumin 17 luvusta. Rukous on syytä ottaa vakavasti. On aika lopettaa hajottaminen ja ryhtyä rakentamaan. On aika keskittyä uskomme ytimeen ja lopettaa opillisista tulkinnoista, traditioista ja perinteistä riiteleminen. On aika opetella rakastamaan seurakuntaan ja kirkkokuntaan katsomatta kaikkia niitä Jeesuksen seuraajia. Saman Vapahtajan ansiosta samaan taivaaseenhan tässä ollaan kaikki menossa. On noloa, jos me kerran siellä perillä joudumme ensimmäiset kymmenentuhatta vuotta pyytelemään toisiltamme anteeksi huonoa käytöstämme ja riitaisuuttamme.
Olen usein miettinyt, mikä on syynä kirkkokuntien ja seurakuntien kiistelyyn silloinkin, kun perusasioista vallitsee yksimielisyys. Jos uskon perustana on Jeesus Kristus, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika, syntiemme tähden kuollut ja ylösnoussut, ainoa tie Jumalan luo, niin eikö se jo riittäisi keskinäisen yhteyden ja jopa ykseyden perustaksi? Yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden. Evankeliumi on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen asia, josta teologia on onnistunut tekemään monimutkaisen.
Peter Meiderlin, joka syntyi 1582 ja kuoli 1651 Augsburgissa, ilmaisi tuon asian erinomaisella tavalla: ”Keskeisissä kohdissa ykseys, epävarmoissa vapaus, kaikessa rakkaus.”
Kristittyjen keskinäistä rakkautta ei tuolloinkaan ollut ilmeisesti tarjolla ylenpalttisesti. Ärhäköiden teologien ja kiihkeiden oikean uskon puolustajien pelossa Meiderlin joutui julkaisemaan ajatuksensa salanimellä Rupertus Meldenius.