Lahja rakkaalle pikkusiskolle

Suuren ostoskeskuksen käytävillä harhailevalla pienellä pojalla oli ikää vain viisi vuotta. Hän kiersi katselemassa lelukauppojen näyteikkunoita. Viimein poika astui sisälle isoon lelumyymälään. Hän haki hyllystä ihanan pienen nuken ja vei sen kassalle. Sitten hän kaivoi taskustaan muutaman kolikon.

 ”Riittävätkö nämä tähän nukkeen?” pieni poika kysyi.

Myyjä laski kolikot ja ilmoitti, ettei rahaa ole tarpeeksi nuken ostamiseen.

Poika katseli hämillään kolikoitaan. Pojan silmistä alkoivat valua kyyneleet, mutta hän yritti urheasti pidätellä itkuaan. Viimein pieni poika sai soperretuksi:

”Tämä nukke on hyvin tärkeä. En voi palata ilman sitä.”

Pojan takana kassajonossa seisoi vanha mies. Hänen kävi sääliksi poikaa, joka puristi epätoivoisena nukkea sylissään. Mies kumartui pojan puoleen ja sanoi:

”Saanko kysyä, miksi tuo nukke on sinulle niin kovin tärkeä?”

”Minun pikku siskoni on aina toivonut tällaista nukkea. Haluaisin antaa se hänelle lahjaksi”, poika vastasi. ”Minun pitää viedä nukke kiireesti äidille, että hän voi ottaa sen mukaansa, kun hän lähtee siskoni luo”, poika jatkoi.

”Missä sinun siskosi on?”, mies tiedusteli.

”Siskoni on taivaassa Jumalan luona. Me jouduimme auto-onnettomuuteen ja siskoni kuoli. Äitikin loukkaantui onnettomuudessa pahasti. Isä sanoo, että myös äiti on pian menossa taivaaseen Jumalan ja minun siskoni luo”, poika kertoi.

”Rakastan äitiäni. Sanoin isälle, etten halua äidin lähtevän taivaaseen. Isä vastasi, että äidin on lähdettävä, että hän voi olla siellä yhdessä siskoni kanssa. Päätin ostaa nuken ja antaa sen äidille, että hän voi ottaa sen mukaansa taivaaseen. Kun siskoni saa nuken, hän ei unohda minua”, poika sanoi kyyneleet poskia pitkin virraten.

Kassajonossa oli tullut aivan hiljaista. Pojan kanssa keskustellut mieskään ei saanut enää sanotuksi mitään. Silmäkulmiaan pyyhkäisten hän otti kassatiskillä olleet kolikot ja anoit ne takaisin pojalle. Sitten hän kaivoi lompakostaan setelin ja maksoi nuken.

Pienen pojan kasvoille levisi hymy ja hän sanoi: ””Kun lähdin ostamaan nukkea, isä käski minun pitää kiirettä, ettei äitini ehtisi lähteä ennen kuin palaan. Tänne juostessani rukoilin, että rahani riittäisivät nuken ostamiseen. Jumala piti huolta siitäkin asiasta!” poika huudahti ja juoksi nukke kainalossaan ulos kaupasta.

Mitä me kohtaamme kuoleman rajan toisella puolella?

Yksityiskohdista me emme vielä tiedä, mutta jotain valtavan ihanaa siellä on Jeesuksen omikseen lunastamia odottamassa.  Paavali raottaa salaisuuden verhoa hieman 1. Korinttilaiskirjeen 2. luvun 9. jakeessa: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.” (1.Kor.2:9)

Millaista taivaassa on?

Patmos lähetyssäätiön toiminnanjohtaja Pasi Turunen on vastannut tähän kysymykseen viikkokirjeessään marraskuussa 2011 useiden raamatunkohtien pohjalta näin:

”Taivaassa on lunastettuna ja uudistettuna kaikki se Jumalan luoma hyvä, mikä on hyvää myös tässä maailman ajassa. Taivaasta puuttuu kaikki mikä syntiinlankeemuksen seurauksena tunkeutui Jumalan hyvään luomakuntaan, kuten synti, kuolema, sairaus, viha, kärsimys. Taivaassa vallitsee rauha, ilo ja rakkaus Taivaassa saamme nähdä Jeesuksen (Room. 14:17; 1. Kor. 13:8, 13; 1. Tess. 4:17).”

Kysymykseen siitä, tunnemmeko me taivaassa toisemme, Pasi Turunen vastaa useisiin raamatunkohtiin nojautuen:

”Varmasti. Kun Jeesus ylösnoustuaan ilmestyi opetuslapsilleen ja ystävilleen he alkuhämmennyksen jälkeen tunnistivat hänet. Kun Mooses ja Elias ilmestyivät kirkastusvuorella, opetuslapset tunnistivat heidät (Matt. 17:1–5; Luuk. 24:39; Joh. 20:27).”

On vielä kysymys, joka on monin verroin tärkeämpi kuin kaikki kuolemiseen, ylösnousemiseen ja taivaaseen liittyvät arvailumme.

Jos me suunnittelemme matkustavamme johonkin etelän lomakohteeseen, niin tärkeintä ei ole se, että tunnemme jo ennalta kaikki sen nähtävyydet, hotellit ja ravintolat. Kaikista tärkein on se, että meillä on hallussamme valmiiksi maksettu lentolippu matkaamme varten.

Ristiinnaulittu, kuollut ja ylösnoussut Vapahtajamme Jeesus Kristus kertoo Johanneksen evankeliumin 11. luvun jakeissa 25 ja 26 ainoan tien, ainoan tavan siirtyä kuoleman oven kautta taivaaseen hänen sekä kaikkien jo pois nukkuneiden rakkaittemme luo:

”Jeesus sanoi: ’Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?’" (Joh.11:25-26)

Rakas ystävä, meille kuoleman varjojen maassa asuville, kompasteleville ja syntisille ihmisille esikoisena ylösnoussut (1.Kor.15:20) Jeesus on tie, totuus ja iankaikkinen elämä!