Me kaikki olemme mukana pelottavassa rottakokeessa

Tiedemiehet asettivat laatikkoon vivun, jota painamalla eläin voi lähettää aivoihinsa mielihyvän tunnetta aiheuttavan sähköisen ärsykkeen. Sitten he panivat laatikkoon rotan. Kun rotta oppi käyttämään vipua, se unohti kaiken muun. Se unohti ruuan, kivun ja tarpeen lisääntyä. Koe piti lopettaa monen rotan kohdalla kesken, etteivät ne olisi vivun kanssa touhutessaan kuolleet nälkään.

Rottakoe, josta Yleisradio kertoi sunnuntaina netin uutissivuillaan, tehtiin kanadalaisessa yliopistossa vuonna 1953. Nyt vuonna 2018 koko ihmiskunta on mukana rottakokeessa, jossa panoksena ei ole vain yhden rotan henki vaan ihmiskunnan ja koko maapallomme tulevaisuus. Mielihyvää tuottava tuhoisa vipu, josta me emme henno luopua on nimeltään fossiiliset polttoaineet.

Hyvinvointimme, elintasomme ja nopean kehityksemme perustana ovat olleet öljy ja kivihiili. Niiden yhä lisääntyvästä käytöstä on kuitenkin muodostunut uhka koko sivilisaatiollemme. Ilmasto lämpenee ja merien pinnat nousevat. Samaan aikaan kun kokonaiset maat hukkuvat tulvien alle, toisaalla sateet loppuvat ja valtavat alueet aavikoituvat. Myrskyt ja hurrikaanit lisääntyvät. Ennen näkemättömän suuret miljoonien ihmisten pakolaisvirrat lähtevät vaeltamaan löytääkseen itselleen elinkelpoisia asuinalueita.

Yleisradion uutissivustolla osoitteessa yle.fi/uutiset on tästä aiheesta useita hyvin laadittuja ja sisällöltään hätkähdyttäviä artikkeleita. Ne perustuvat YK:n kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkaisemaan raporttiin, joka avaa pelottavia näkymiä. Uutissivustolta kannattaa käydä lukemassa, miten ja millaisin valtavin panoksin maailmanlaajuista ”rottakoetta” tehdään. Artikkeleissa asiantutijat myös kertovat, olisivatko ”rotat” vielä pelastettavissa, ja ketkä ovat tämän huikein panoksin pelattavan pelin suurimmat konnat ja sankarit.

Asiantuntijat arvelevat, että mikäli katastrofi aiotaan estää, kaikissa maissa joudutaan pitämään monia ilmastovaaleja. Niiden tehtävänä on lainsäädännön keinoin rajoittaa tai kokonaan lopettaa monia meille jo niin rakkaiksi tulleita asioita. Käytännön tasolla sellaisia ovat mm. öljyn ja kivihiilen käyttö, autoilu, lentomatkat, meidän kotimaisen kivihiilemme turpeen poltto. metsien laajat avohakkuut, kertakäyttökulttuuri, jätteiden käsittely, muovi, ravintotottumukset, ruokahävikit.

Lukiessani ilmastovaaleista en voinut olla rinnastamasta asiaa meneillään olevaan lakkoaaltoon. Työelämällemme välttämättömän rakennemuutoksen pienestä ja sinänsä varsin vähäisestä yksityiskohdasta ammattiyhdistykset ovat valmiita aiheuttamaan poliittisilla lakoillaan satojen miljoonien eurojen menetykset.

Kun näin on, niin millainen meteli mahtaakaan syntyä sitten, kun ilmastonlämpenemisen pysäyttämisen vaatimia pykäliä ryhdytään sorvaamaan? Ja mistä löytyvät ne puolueet, jotka ovat valmiita riskeeraamaan tulevaisuutensa tekemällä kulutustamme ja elintapojamme rajusti rajaavia lakiehdotuksia?

Loppujen lopuksi ja pohjimmiltaan kysymys on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Kaiken takana on ahneus. Tämän oivalsi jopa viisivuotias Anni, joka teki äidilleen tärkeän kysymyksen: ”Rahako tätä maailmaa pyörittää?”

Rahalla ei ole omaatuntoa. Rahalla ei ole kotimaata, perhettä, lapsia eikä huolenaan tulevien sukupolvien selviytymistä. Raha ei tarvitse raitista ilmaa, puhdasta vettä, lintujen laulua, humisevia metsiä, luonnon monimuotoisuutta eikä marjoista keltaisia soita.

Ahneus, jonka kelpo apulainen on raha, kuuluu varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetyn seitsemän kuolemansynnin joukkoon. Muita ovat turhamaisuudesta nouseva ylpeys, kateus, laiskuus, ylensyönti, himo ja viha.  Jokaisella niistä on ollut sormensa mukana, kun ihmiskunta, jolle Jumala antoi tehtäväksi viljellä ja varjella haltuunsa uskottua luomakuntaa (1.Moos.2:15), sortui ahneuden ja kohtuuttomuuden houkutuksiin. 

Jumalan meille antama vastuullinen tehtävä kerrotaan Raamatun ensimmäisessä kirjassa. Tehtävän laiminlyönnin ja kuolemansynteihin sortumisen seuraukset kerrotaan Raamatun viimeisessä kirjassa. Ilmestyskirjan kahdeksannessa luvussa meille kerrotaan värikkäin ja pelottavin kuvin, miten kolmannes maasta tulee asuinkelvottomaksi, metsät tuhoutuvat, meret saastuvat ja pohjavedet samoin kuin lähteet, purot, joet ja järvet muuttuvat myrkyllisiksi.

Tuon tuosta joku kirjoittaa siitä, miten Homo sapiens, viisas ihminen on jatkuvasti kehittynyt, ylevöitynyt ja jalostunut.  Uskon tuon vain siinä tapauksessa, että ihmiskunta osoittaa olevansa kyllin epäitsekäs, lähimmäistään rakastava, jalo ja jopa uhrautuvainen asettaakseen lähimmäistensä ja tulevien sukupolvien hyvän tämän päivän nautintojensa ja saavutettujen etujensa edelle.

Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa (2.Tim.3:1-4)