Miksi hyvä ja kaikkivaltias Jumala sallii kärsimyksen?

Kysymys on kristitylle hankala ja jopa vaarallinen. Mitä ajatella, kun kristinusko väittää, että Jumala on yksi, kaikkivaltias ja hyvä, mutta maailma on täynnä pahuutta, ja kärsimystä? Miksi Jumala loi maailman, jossa on syntiä, sotia, maanjäristyksiä, sortoa, sairautta, nälänhätää, julmuutta?

Eikö Jumala olekaan hyvä? Vai eikä hän ole kaikkivaltias? Vai onko Jumalaa edes olemassa?

Kärsimys ja pahuus ovat tavallisin syy kieltää Jumalan olemassaolo. Siksi tätä kysymystä ei voi sivuuttaa olankohautuksella. Vaikka yksikään ihminen ei ole löytänyt tähän kysymykseen vastausta ja vaikka lopullinen vastaus saadaan vasta taivaassa, niin joitain johtolankoja me voimme löytää Raamatusta.  

Vastauksia etsittäessä kristityn lähtökohta on selvä: Vaikeat raamatunkohdat on pyrittävä selittämään selkeiden raamatunkohtien avulla ja niiden mukaisesti.

Raamattu ei anna yksiselitteistä vastausta pahan alkuperästä. Pelastus on eräs niistä harvoista asioista, joista Raamatussa on selkeä ja yksiselitteinen vastaus: Yksin uskosta, armosta ja Jeesuksen tähden. Tämä uskomme ydin tarjoaa turvallisen lähtökohdan myös kärsimyksen ongelman pohtimiseen.

Ateistille kysymys ei ole ongelma

Niille, jotka eivät usko Jumalan olemassaoloon, kärsimyksen ei pitäisi olla ongelma. Heille kaikki on sattumaa ja elämä vain ”lyhyt hämärä kahden pimeän välissä”. Vahvat sortavat heikkoja, eikä ihmisellä ei ole yksilönä merkitystä.

Syntiin langetessaan ihminen luovutti elämänsä Saatanalle. Ihminen halusi ymmärtää kaiken ja olla oman elämänsä jumala. Ihminen halusi tuunata itselleen kaiken sallivan, kaikkea rakastavan ja syntiä sormien läpi katsovan jumalan.

Sen tuloksina syntyivät ajan henkeä myötäilevä liberaaliteologia ja tieteisusko, joka tuntuu olevan monille virallinen uskonto. Yleisimpinä jumalina ja palvonnan kohteina ovat silti käytännössä raha, seksi ja valta (Vanhan Testamentin samoja asioita tavoiteltiin epäjumalilta Mammon, Afrodite ja Molok Baal)

Me elämme synnin turmelemassa maailmassa. Syntiinlankeemuksen jälkeen ei ole ollut ainuttakaan täysin tervettä ja ehjää ihmistä tai ihmisten yhteisöä.

Kärsimyksen ja pahuuden ongelman kolme väitettä

1. Jumala on kaikkivaltias, 2. Jumala on hyvä, 3. Paha on olemassa.

Näiden kohdalla ateisti sanoo:

• Kaikki kolme eivät voi olla samaan aikaan totta. Niinpä Jumalaa ei voi olla olemassa.

• Siksi kaikki perustuu evoluutioon ja luonnonlakeihin, joten me elämme aivan ”normaalitilassa olevassa” maailmassa, muuta maailmaa ei ole olemassakaan

• Siksi ei voi myöskään olla mitään jumalallista ja absoluuttista hyvän ja pahan määrittävää normia. Kaikki perustuu ihmisten keskinäisiin sopimuksiin.

   

Ateisti Richard Dawkins on tiivistänyt tällaisen näkemyksen karulla tavalla:

1. Mitään normia ei ole.
2. Pahuus on ajatusvirhe.
3. Taistelulle ei ole perusteita. Niinpä hinduille, buddhalaisille ja taolaisille asia ei ole ongelma.

Islam:

1. Ei ole syntiinlankeemusta, josta olisi seuraamuksia,
2. Allahin kaikkivaltius merkitsee kaiken aiheuttamista,
3. Allahin olemus on tuntematon. Allah on kaikkien hyvien ja pahojen tekojen alkuunpanija, häntä eivät sido mitkään normit, liitot tai sopimukset.

Kristinusko:

1. Jumala on hyvä,
2. Jumala loi luomakunnan hyväksi,
3. Ensin osa enkeleistä ja sitten ihminen nousivat kapinaan ja synti kaikkine seurauksineen tuli maailmaan,
4. Me elämme langenneessa ja siksi ”epänormaalissa” maailmassa,
5. Jumala on toteuttanut Raamatussa ilmoittamansa pelastussuunnitelman,
6. Pahuutta vastaan on taisteltava,
7. Toivoa on: edessä on tuomio ja uusi luomakunta

Raamattu ja kristinusko antavat vastauksen pahuuden ongelmaan,

mutta eivät kärsimyksen ongelmaan.

• Vaikka pahuuden alkuperä jää salaisuudeksi, niin kärsimystä Raamatussa käsitellään paljon: Esimerkkeinä tästä ovat Job ja monet Psalmit
• Myötäkärsiminen: Pitkäperjantai on monille lohduttavana vastauksena. Jumala kärsii puolestamme ja rinnallamme.
• Ihmisen vapaa tahto tuottaa kärsimystä. Väärillä valinnoilla on hintansa. Asiat, joista ihmiset usein syyttävät Jumalaa, ovat ihmisen väärien valintojen ja tekojen eli synnin seurausta. Jumala ei pommita Aleppoa, jätä nälkäisiä ruokkimatta, riko perheitä, murhaa silmittömästi, aloita sotia jne.

Vaikka evoluution maailmankuvassa ei ole hyvää eikä pahaa, niin kristinuskon näkökulmasta voidaan puhua hyvästä ja pahasta. Kun näin rohjetaan rehellisesti tehdä, tulos voi olla jopa yllättävä:

Pahuus ei kumoa Jumalan olemassaoloa, pikemminkin vahvistaa sen:

1. Jos on olemassa jotain pahaa, on oltava myös jotain hyvää,
2. Jos on olemassa jotain pahaa ja hyvää, on oltava olemassa normi, joka määrittää, mikä on mitäkin,
3. Jos on olemassa jokin normi, on oltava myös normin antaja,
4. Johtopäätös: jos puhumme hyvästä ja pahasta, meidän on edellytettävä Jumala. Pahuus ei ole jumalavastainen todiste, päinvastoin!

Kaksi tapaa selittää kärsimyksen ongelma:

1. Vapaan tahto (synti ja ihmisen väärät valinnat aiheuttavat kärsimyksen)
2. Kasvattavan kurituksen malli

Tulevatko sekä paha että hyvä siis Jumalalta?

Todistavatko mm. nämä raamatunkohdat Jumalan olevan myös paha?

”… minä, joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden” Jes.45:7

”…tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta Herran sitä aiheuttamatta?” Aam.4:6

Molemmissa kohdissa on kyse rangaistuksesta Israelin kansan synneistä, ei Jumalan mielivaltaisesta pahuudesta.

Martti Luther:

”Meidän kristittyjen on tiedettävä, että elämme maailmassa ja Perkeleen valtakunnassa, jossa on tuhansia perkeleitä, ja että kaikki osaksemme tulevat pahuudet ja onnettomuudet ovat Perkeleen aikaansaannosta.

Perkele on Jumalan luomistyön turmelija ja sekoittaja. Hän pyrkii parhaansa mukaan tekemään ihmiset sokeiksi ja kuuroiksi sekä edesauttamaan, että he katkaisivat jalkansa.

Yksikään sairaus ei tule Jumalalta, joka on hyvä ja joka tekee hyvää kaikille, vaan Perkeleeltä.”

Jumala voi sallia kärsimyksen

Jumalalla voi olla ylivoimaisia syitä sallia kärsimystä. Mekin esimerkiksi viemme lapsen hammaslääkäriin, koska tiedämme kärsimyksestä seuraavan jotain paljon suurempaa hyvää.

Aikaan ja paikkaan sidotun ihmisen tieto, ymmärrys ja äly eivät riitä näkemään ”kokonaiskuvaa”, jonka Jumala näkee.

Entä luonnonkatastrofit kuten tulvat ja maanjäristykset?

• Maailman luotuaan Jumala  totesi kaiken olevan hyvää. (1.Moos.1:9, 14, 24, 31)
• Paratiisi suljettiin langenneelta ihmiseltä ja Jumala kirosi maan (1.Moos.3:17) ihmisen synnin tähden
• Syntiinlankeemuksessa luomakunta joutui epänormaaliin tilaan: ”Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa.” (Rioom.8:22)
• Jumala on luvannut luoda aikanaan uudet taivaat ja uuden maan (Jes.65:17)

Salaisuudeksi jäävän kärsimyksen ymmärtäminen

Kärsimys on mielekkäämpää kristillisestä näkökulmasta. Jumalan ja kärsimyksen rinnakkainen olemassaolo ovat johdonmukaisia, eivät toisiaan pois sulkevia

1. Elämän tarkoitus ei ole onnellisuus vaan Jumalan tunteminen. (Katekismus: Elämämme kallein asia)

Esimerkkeinä  seurakunnan ensimmäiset vuosisadat tai Maon Kiina. Kulttuurivallankumouksessa Kiinassa tapettiin n. 20 miljoonaa kiinalaista. Kristittyjen vaino oli pahempi kuin missään koskaan aiemmin. Siitä syntyivät kiinalaisten johtamat seurakunnat ja ennätyksellisen nopea herätys..

2. Jumala kykenee kääntämään pahan hyväksi: Esimerkkeinä Joosef, Mooses, juutalaisten Jeesuksen torjuminen, marttyyrit eli veritodistajat

3. Jumalan suunnitelma ulottuu kuoleman rajan yli, ikuiseen elämään

”Sen tähden me emme lannistu ---  Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, --- näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” (2.Kor.4:16-18)

Kärsimys on osa elämää, myös kristityn elämää

Ihmisen suhtautuminen kärsimykseen, kipeisiin menetyksiin ja vakavaan sairastumiseen noudattelee usein tiettyä kaavaa. Eri vaiheet voivat kestää erilaisia aikoja, mutta tärkeintä on päästä  perille eli kohtaan viisi saakka.

1. Kieltäminen: En usko sitä. Minulle ei voi tapahtua tällaista
2. Viha: En ansaitse tätä, Jumala, tämä ei ole reilua.
3. Kaupankäynti: Jos parannat minut, teen puolestasi aivan mitä tahansa.
4. Masennus: Mitä väliä? Tilanteeni on toivoton.
5. Hyväksyminen: Minun täytyy päästä jaloilleni ja elää mahdollisimman täyttä elämää näiden rajoitusten mukaan. (Pete Greig, Jumala äänettömällä)

Parhaimmillaan tilanteen ja olosuhteiden hyväksyminen tapahtuu Jeesuksen antaman esimerkin mukaan:

”Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan vaan sinun. (Mark.14:36)

Suurimmassakin tuskassa ja ahdistuksessa ja kipeimpienkään ”MIKSI!” huutojen keskellä emme ole yksin. Rinnallamme on Jeesus, joka huusi ristiltä:

”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” ( Matt.27:46)

Vaikka kärsimyksen ongelma jää meille tässä ajassa salaisuudeksi, eikä meillä ole vastausta putoileviin pommeihin, kärsiviin lapsiin, nälkään kuoleviin ihmisiin eikä maailman pahuuteen, niin me emme ole toivottomia.

Me saamme pitää katseemme maailman Valkeudessa Jeesuksessa. Me saamme sanoa kuin putoilevien pommien alla kellarissa piileskellyt henkilö Saksassa:

”Uskon aurinkoon silloinkin kun se ei paista. Uskon rakkauteen silloinkin kun olen yksin. Uskon Jumalaan silloinkin kun Hän on hiljaa.” (Graffiti kellarin seinässä Kölnissä v. 1945)

Voimme ajatella, että kärsimys on Jumalan huutotorvi, jolla hän yrittää herätellä meitä välinpitämättömyydestä, itsekkyydestä ja omahyväisyydestä:

”Nautinnoissamme Jumala kuiskaa meille, omassatunnossamme Hän puhuu, mutta tuskissamme Hän huutaa; kärsimys on hänen huutotorvensa, jolla kuuro maailma herätetään.” (C.S. Lewis)

-----

Teksti on tiivistelmä Reijon virikepuheesta

Mettämaan Majatalokahveilla 23.10.2016 

------------------------------------------------------- 

Majatalokahveitten pidetyt alustukset sekä tulevien kahvittelujen aiheet ja ajankohdat löydät

Sunnuuntaina 6.11.2016 aiheena on:

Mitä on rukouksella parantaminen? Entä rukouksella parantajat?

Onko sinulla jokin kysymys tai raamatunkohta, jota olet pohtinut löytämättä vastausta?

Jos sinulla on jokin kristinuskoa koskeva kysymys, johon et ole löytänyt vastausta, niin etsitään sitä yhdessä! 

Voit lähettää kysymyksesi minulle sähköpostissa r Vastaan sinulle mahdollisimman nopeasti, ja kenties kysymystäsi käsitellään joskus tulevaisuudessa myös isommalla joukolla Majatalokahveella. 

Tervetuloa Majatalokahveelle Pihlavan pirttiin!