Mitä erinomaista on kristinuskossa verrattuna muihin uskontoihin?

Miksi juuri kristinusko, vaikka maailmassa on myös satoja muita uskontoja? Mitä erinomaista on kristinuskossa verrattuna muihin uskontoihin?

Tällaisia kysymyksiä pohdittiin Mettämaan Majatalokahveella sunnuntaina 9.10.2016. Pihlavan pirttiin oli saapunut väkeä niin runsaasti kuin seinät myöten antoivat. Aloituskahvien ja Reijon alustuksen jälkeen virisi vilkas keskustelu, jossa aiheeseen löydettiin monenlaisia kiinnostavia näkökulmia. Lopuksi keskustelua jatkettiin vielä vapaasti kahvikupin ääressä.

Tämän kerran kysymykseen voit tutustua lukemalla Reijon virikepuheen tiivistelmän. Syyskauden Majatalokahveista ajankohtineen ja teemoineen löydät tietoa kautta.

-------------  

Mettämaan Majatalokahveet 

Pihlavan pirtti 9.10.2016, Reijo Telarannan virikepuhe

Mitä erinomaista on kristinuskossa verrattuna muihin uskontoihin?

Toisinaan kuulee sanottavan: ”On niin paljon erilaisia uskontoja ja maailmankatsomuksia, että on mahdotonta tietää, mikä niistä on oikea.”

Intialainen hartaasta muslimista kristityksi kääntynyt pastori Ravi Zacharias on kiteyttänyt tilanteen: ”Uskonnoissa on perustavaa laatua olevia eroja ja parhaimmillaankin vain pinnallisia samankaltaisuuksia. Monien mielestä uskonnot ovat perustavalla tavalla samanlaisia ja vain pinnallisesti erilaisia. Ei. Ne päinvastoin ovat perustavalla tavalla erilaisia ja pinnallisesti tarkasteltuna samanlaisia.”

Tanskalaisen teologin, Johannes Ågardin on sanonut: ”Ihminen joka sanoo, että kaikki uskonnot opettavat pohjimmiltaan samaa, tuntee todennäköisesti vain yhden uskonnon. Jos hän tuntisi edes kaksi hän ei sanoisi tuollaista.”

Jokainen uskonto pitää omaansa parhaansa. Jokaisessa uskonnossa on käännynnäisiä ja pois kääntyneitä sekä hyviä ja pahoja, itsekkäitä ja epäitsekkäitä ihmisiä. Niinpä sekä kristinuskon että kaikkien muidenkin uskontojen tunnustajiin sopii Leo Tolstoin varoitus uskonnon tuomitsemisesta sen kannattajien mukaan: ”Ei pidä tuomita Kristusta niiden perusteella, jotka kantavat Hänen nimeään puutteellisesti.”

Eri uskonnot ovat nykyisin myös täällä Suomessa läsnä aivan uudella tavalla. Myös uusia uskontoja syntyy koko ajan.  Siksi on tärkeää tiedostaa, millä perusteilla meidän pitäisi valita juuri kristinusko?

”Hedelmistään puu tunnetaan”, toteaa vanha viisaus. Millaisia kristinuskon hedelmät ovat?

1. Kristinuskon vaikutus hyvinvointiin ja heikoista huolehtimiseen

 Euroopan ja Pohjois-Amerikan elintaso, terveydenhoito, koulutus, sairaanhoito, naisen asema, lapsista huolehtiminen jne. ovat syntyneet kristinuskon perustalta. Monien muiden uskontojen alueilla kaikki nuo ovat aivan eri tasolla. Poikkeuksen tekevät Taiwan ja Japani, joiden elintaso, terveydenhoito ja monet muut mittarit ovat läntisten maiden tasolla.

2. Kristinusko on nopeimmin leviävä uskonto.

Vaikka kristittyjen määrä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on vähenemässä, niin tosiasia on, että kristinusko ei ole koskaan ennen levinnyt yhtä nopeasti kuin meidän aikanamme. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kristittyjen määrä kasvaa tavattoman nopeasti.

Kristinusko on suurin uskonto. 7 miljardista ihmisestä noin 2,4 miljardia (33%) on kristittyjä. Islam 1,6 miljardia (23%) ja Hinduja 1 miljardi (14%)

Kristinusko on myös maailman vainotuin uskonto. Koskaan ennen ei ole ollut yhtä paljon marttyyreita kuin meidän aikanamme.

3. Kristinusko ankkuroituu historiaan

Juutalaisuus on uskonnoista vanhin, 2000 vuoitta eKr.

Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa, joten ne ovat yhtä kaukana eli 4000 vuoden päässä Abrahamissa saakka.

Hindulaisuuden juuret ovat Induslaakson vedakulttuurissa 1700 v eKr. Klassinen hinduismi noin 500 v. eKr.

Buddhalaisuus ja konfutselaisuus  syntyivät noin 500 v eKr.

Islam syntyi 600-luvulla jKr.

Miksi iällä on merkitystä? Siksi, että kristinuskosta todistaa arkeologia. Kaivauksissa on löydetty jatkuvasti lisää asioita, jotka todistavat Raamatun kertomien henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien olevan historiallisestikin totta. Muista uskonnoista ei tällaisia todisteita löydy samalla tavalla.

Miksi me tiedämme niin tarkoin kristinuskon syntymisen ja juuret? Siksi, että juutalaisuudessa ja kristinuskossa kirjoitetulla historialla ja pyhillä kirjoituksilla on aina ollut tärkeä merkitys.

4. Kristinusko on realistinen kuvatessaan sankareitaan.

Kristinusko ei kaunistele eikä peittele historiaansa liittyvien henkilöiden tekoja eikä elämää. Sankarien lankeemukset ja väärät ratkaisut kerrotaan Raamatussa rehellisesti. Tässä mennään jopa niin pitkälle, että tapahtumien todistajina kerrotaan rehellisesti olleen naisia, joiden todistukselle ei tuolloin annettu arvoa.

5. Jumalan lapseksi ilman omia ansioita

Kristinusko on ainoa uskonto, jonka pelastustiehen ei vaadita ihmisen tekoja. Missään muussa uskonnossa jumala ei ole Abba, Isä.

Kristinuskossa Jumala kurottautuu kohti ihmistä eikä ihminen yritä omilla teoillaan kurottautua kohti Jumalaa. Muissa uskonnoissa päästään valaistumiseen, Nirvanaan tai paratiisiin omilla teoilla ja oikein suoritetuilla palvontamenoilla.

6. Kaikkivaltias, pyhä ja armollinen Jumala

Muista Raamatun ajan sekä myös monista meidän aikamme uskonnoista poiketen kristinuskon Jumala ei ole osa luomakuntaa, vaan sen Luoja.

Kristityn Jumala ei ole ”jokaisessa puussa tai ruohonkorressa”.  Jumala liioin ei ole katselemassa kaukaa luomaansa maailmaa puuttumatta sen asioihin. Jumala ei ole Tähtien sodan ”Voima kanssasi” tai eri uskontojen aineksista itse koottu jumala. Jumala on läsnä oleva ja rukoukset kuuleva sekä asioihin vaikuttava Jumala.

Jumala on rakkaus. Siksi häneen liittyvät myös aidon rakkauden määritelmät totuus, armo, pitkämielisyys, oikeudenmukaisuus.

Vaikka juutalaisuuden sylissä syntynyt kristinusko on hajonnut monenlaisiksi kirkkokunniksi, niin Jumala on pysynyt kaikilla samana: Hän on kaikkivaltias, pyhä, armollinen ja ääretön.

7. Uskonnoista yleisesti

Ollakseen totta maailmankatsomuksen ja uskonnon tulee kyetä vastaamaan tyydyttävästi neljään ihmistä syvästi koskettavaan peruskysymykseen. Ravi Zachariaksen mukaan nämä koskevat ihmisen:

1. Alkuperää    –    Mistä olemme tulleet?
2. Merkitystä   –    Miksi olemme täällä?
3. Moraalia      –    Moraalisten arvojen olemassaolo ja perustus.
4. Päämäärää  –     Mitä kuoleman jälkeen?

Fiolosofi John Njorogen mukaan kaikki uskonnot ja maailmankatsomukset voidaan karkeasti luokitella kolmeen ryhmään:

1. Näkemykseen, jonka mukaan vain universumi eli maailmankaikkeus on olemassa (näin ajattelevat mm. naturalismi ja ateismi)
2. Näkemykseen, jonka mukaan vain Jumala on olemassa (useimmat itämaiset uskonnot)
3. Näkemykseen, jonka mukaan sekä universumi että Jumala ovat olemassa (näin uskovat kristinusko, juutalaisuus ja islam)

Mitä kristinusko pohjimmaltaan on?

Kristinusko ei ole varsinaisesti uskonto samalla tavalla kuin muut uskonnot. Miksi? Siksi, että kristinusko ei ole oppijärjestelmä, ei sääntökokoelma, ei 12 porrasta kiivettäviksi, eikä  joukko rituaaleja jumalan lepyttämiseksi.

Mitä kristinusko sitten on?

Kristinusko on suhde. Henkilökohtainen suhde Jeesukseen Vapahtajana, syntiemme sovittajana, pelastajana. Hän on tie, totuus ja elämä. Eikä ole muuta tietä Jumalan luo kuin Jeesus.

Kristinuskon ytimessä on Jumalan tarjoama pelastus yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Jeesuksen tähden.