Maailmassa kaikki muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Ostamasi älypuhelin on vanhaa mallia, ennen kuin olet edes oppinut sitä kunnolla käyttämään. Myös lääketieteen kehitys on nopeaa. Keinonivelet, elinsiirrot ja ilman veistä tehtävät leikkaukset ovat arkista rutiinia.
Nopeutuvan kehityksen keskellä ei ole ihme, jos välillä tuntuu siltä, että jouluja ja juhannuksia on entistä tiheämmässä. Aika kuluu nopeammin kuin ennen. Joskus voi tulla tunne, että putoaminen ”kehityksen kelkasta” tapahtuu kovin helposti.
Tutkijat sanovat, että me elämme kiihtyvän eli eksponentiaalisen kehityksen aikaa. Eksponentiaalinen tarkoittaa kasvamista tyyliin 1, 2, 4, 8, 16, 32 jne. Jokaisessa vaiheessa vauhti kaksinkertaistuu, kunnes ylittää ihmisen käsityskyvyn.
Yritän havainnollistaa asiaa:
Kuvittele, että sinulla on ihmeellinen laatikko, jossa rahan määrä kaksinkertaistuu joka minuutti. Säästäväisenä ihmisenä laitat laatikkoon yhden ainoan yhden sentin kolikon. Viiden minuutin kuluttua laatikossasi olisi 32 senttiä ja 15 minuutin päästä 327,68 euroa.
Kuinka paljon sinulla olisi rahaa puolen tunnin kuluttua? Niin uskomattomalta kuin se saattaa tuntua laatikossasi olisi yli kymmenen miljoonaa euroa. Sen viemisessä pankkiin olisi oma urakkansa, sillä laatikkosi kolikkoineen painaisi 2469 tonnia.
Syy tekniikan ja lääketieteen kehityksen kiihtyvään nopeuteen on se, että jokainen askel eteenpäin nopeuttaa seuraavaa askelta. Me kaikki olemme matkalla tulevaisuuteen, salaperäiseen yllätysten paikkaan, josta kellään meistä ei ole juuri mitään tietoa. Ehkäpä ainoa tapa ymmärtää, mitä on tapahtumassa, on katsoa sitä peruutuspeilistä.
Vielä 1970-luvulla kylmiön kokoiset tietokoneet olivat omissa ilmastoiduissa halleissaan. Vuosikymmentä myöhemmin ne siirtyivät työpöydille ja koteihin. Tuskin olimme tottuneet siihen, kun niistä kehittyi kannettavia sylikoneita, tabletteja ja älypuhelimia.
Nyt automme ja pian myös kodinkoneemme ovat täynnä erilaisia pieniä Internettiin liitettyjä tietokoneita. Valvontakamerat ja kasvojentunnistus pystyvät löytämään henkilön suurkaupungin katuvilinästä muutamassa minuutissa. Jos käytät nettiä, Google tietää sinusta jo nyt lähes kaiken.
Kaikki nuo huikeat muutokset ovat tapahtuneet muutamassa vuosikymmenessä. Eikä kehityksen kiihtyvä vauhti liity vain teknologiaan tai lääketieteeseen. Samaan aikaan ihmiskunta on tuottanut huikean paljon enemmän tietoa, sääntöjä ja direktiivejä kuin esivanhempamme viiden tuhannen vuoden aikana.
Ikävä seuraus tästä on se, että todella tärkeät asiat hukkuvat valtavaan tiedon, tekniikan ja viestien tsunamiin. Samaan aikaan meille tarjotaan tieteen alttareilta kuvaa äärettömästä maailmankaikkeudesta, missä ihminen maapalloineen on vain sattuman oikku, hiekansiruakin pienempi ja mitättömämpi. Toisilta suunnilta meille tyrkytetään niin monenlaista henkisyyttä ja uskonnollisuutta, ettei moista ole koskaan aiemmin koettu.
Kaiken tämän keskellä masennuksesta on tullut uusi kansantautimme. Elämästä katoaa mielekkyys. Turvallinen pohja suhteessa omaan itseen ja muihin ihmisiin häviää. Tieteestä tuttu kaaosteoria on löytänyt tiensä myös ihmisen sisimpään. Jumalan luoma arvokas ja ainutlaatuinen elämä on kutistettu lyhyeksi ja epävarmaksi hämäräksi kahden pimeän välissä.
Kiihtyvän kehityksen maailma tuottaa kiihtyvällä vauhdilla myös omassa elämässään eksyneitä etsijöitä ja harhailijoita. Rahan hallitsema tehokkuuden ja kovien arvojen yhteiskunta sisältää paljon hätää, pelkoja, rakkaudettomuutta ja ahdistusta. Tilanteemme on samanlainen kuin aikana, jolloin ensimmäiset seurakunnat syntyivät Rooman rappeutuneeseen ja armottomaan valtakuntaan.
Ensimmäiset Jeesuksen seuraajat eivät lähteneet kohtaamaan Rooman satojen uskontojen ja jumalien palvojia käymällä uskontojenvälistä dialogia. Kristityt valitsivat toisen tien. Sillä he tavoittivat muutamassa vuosikymmenessä koko Rooman valtakunnan. Tuota Jeesuksen seuraajilleen opettamaa tietä kutsutaan kahden käden evankeliumiksi.
Kristityt auttoivat köyhiä, hoitivat kuolemaan jätettyjä sairaita ja pelastivat tarpeettomina hyljättyjä pienokaisia. He osoittivat teoillaan, että jokainen ihminen on Jumalan luoma, Jeesuksen lunastama ja siksi äärettömän arvokas. Kun ulkopuoliset ihmettelivät, miksi kristityt toimivat vastoin vallinneita tapoja, he kertoivat Jeesuksesta, joka rakastaa myös kysymysten esittäjiä.
Tapa, jolla kristityksi sanottu maamme kohtelee köyhiä, pakolaisia, pulassa olevia, syrjäytyneitä ja syntymättömiä lapsia, muistuttaa kovuudessaan muinaista Rooman valtakuntaa. Missä nyt ovat ne seurakunnat, kirkot ja kristityt, jotka ensimmäisten kristittyjen tavoin ottavat käyttöön kahden käden evankeliumin?
Milloin me kaikki Jeesuksen seuraajat heräämme yhdessä toteuttamaan Jeesukselta saamaamme tehtävää? Milloin me luovumme itsekeskeisestä kristillisyydestämme perinnesääntöineen ja koreine rakenteineen? Koska me alamme rakastaa myös käsillämme ja alamme samalla kertoa kohtaamillemme kurjille ja masentuneille, että myös heitä kutsutaan Taivasten valtakuntaan?
Jumalan valtakunta ei tule luoksemme täyttämällä kirkot ja temppelit ihmisillä. Se tulee palvelevina ja rakastavina ihmisinä, jotka Jumala on saanut täyttää armollaan ja rakkaudellaan. Vasta siitä voi alkaa todellinen herätys.
Jumalan siunausta ja rauhaa, kalliisti lunastetut ystävät!