”Nyt minä tiedän, mitä minä rupean tekemään sitten, kun olen iso. Minä pyrin Tarzan-opistoon. Jos minä en pääse Tarzan-opistoon, minä pyrin Supermies-opistoon, suunnitteli nelivuotias pojanpoikani autoni takapenkillä tulevaisuuttaa. ”Jos minä en pääse Supermies-opistoon, niin minä pyrin palomiesopistoon. Jos minä en pääse palomiesopistoonkaan, niin sitten minä rupean poliisiksi.”
Nyt jo aikuiseksi kasvaneesta pojasta ei tullut Tarzania, Supermiestä, palomiestä eikä poliisia. Koulutus ja elanto löytyivät paljon tavallisemmalta alalta.
Kaikille oman paikan löytäminen ei käy helposti. Moni on kysynyt minulta, mistä voi tietää, mikä on juuri hänelle seurakunnassa tarkoitettu palvelutehtävä? Kuinka tunnistaa Jumalan kenties antamat lahjat ja armolahjat?
Jos pyytäisin sinua listaamaan viisi asiaa, joissa et omasta mielestäsi ole tarpeeksi hyvä, saisit listan kokoon hetkessä. Mutta jos pyytäisin sinua listaamaan viisi asiaa, joissa olet hyvä, listan tekeminen olisi paljon vaikeampaa.
Me keskitymme helposti puutteisiimme. Niiden alituinen pohtiminen vie voimat ja masentaa. Olisikin paljon hyödyllisempää miettiä asioita, jotka meiltä tapaavat onnistua ja joita teemme mielellämme. Synnynnäiset lahjamme ovat usein avaimia myös palvelutehtäviimme ja jopa ammatinvalintaamme.
On mietittävä omia vahvuuksia, otettava ne käyttöön ja ryhdyttävä palvelemaan. Jos homma ei suju, ei pidä masentua. On jatkettava rohkeasti eteenpäin ja kokeiltava jotain muuta, kunnes se oma ja oikea löytyy.
-----
Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. (Ef.4:11-12) (alleviivaus on minun tekemäni)
Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. (Jaak.1:5)
-----
Uusia eväitä kokoan ja valmistelen viikoittain tiistaiksi ja perjantaiksi.
Koko voileipäpöydän löydät täältä: