Uutistulvan keskellä olen halunnut selvittää, mitä Washingtonissa Capitolin kukkulalla ja kongressirakennuksessa todella tapahtui. Eri välineistä olen etsinyt vastauksia siihen, miten tuollainen oli mahdollista, mistä kaikki sai alkunsa ja kuinka tuollainen prosessi eteni.
Valtavasta uutis- ja mielipidevirrasta löysin kolme ansiokasta kirjoitusta, jotka täyttivät hyvän journalismin kriteerit sekä tyydyttivät tällaisen emeritus journalistin tiedonjanoa. Vuosina, joina ennätin toimia useammankin lehden päätoimittajana, olisin julkaissut jokainen niistä kiitosten kera.
Yleensä journalisti varjelee lähteitään kuin pastori rippisalaisuuksia. Nyt teen tästä poikkeuksen. Kerron ne, sillä kenties myös sinä saata niiden avulla kootuksi selkeän ja järkeenkäyvän kokonaiskuvan.
Tärkeämpää kuin löytää syyllisiä on ymmärtää, miten helposti asiat voivat riistäytyä käsistä. Villiintyneessä joukossa tervepäiset ja vastuullisetkin tempautuvat helposti mukaan sellaiseen, mitä jälkeenpäin häpeävät ja katuvat. Tästä ovat pelottavia esimerkkejä 1930-luvun Saksa ja vuoden 2020 syksyn ja 2021 ensimmäisten päivien Yhdysvallat.
Ennen kuin kerron edellä mainitsemieni kirjoitusten linkit lainaan tekstiä, jossa hienolla tavalla kuvataan tilannetta monen paikalla olleen tai täällä Suomessa tapahtumien mukaan tempautuneen kannalta.
”Maailmassa, jossa on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan, on myös mahdollista eksyä pahemman kerran. Yhdysvaltain uutiset osoittavat, miten vihan ja valheen yhdistelmä voi vallata ajatukset ja saada aikaan tekoja, jotka nakertavat sitä, mitä vaivalla on rakennettu yhteiseksi hyväksi.” Arkkipiispa Tapio Luoma
Kun navigaattori huomaa sinun eksyneen pahasti reitiltä, se ei ryhdy sättimään sinua, epäilemään sinua ajotaidottomaksi tai nimittelemään idiootiksi. Se sanoo vain: ”Jos mahdollista, tee U-käännös!”
Yritetään olla toisiamme kohtaan edes yhtä inhimillisiä ja kohteliaita kuin automme navigaattori!
Yle, uutiset 9.1.2021
IS Seppo Varjus 9.1.2021
Kirkko ja kaupunki, Pauli Juusela, 9.1.2021