Vieläkö Jeesus parantaa? Mitä on rukouksella parantaminen? Entä omassa elämässään kompastelevat rukouksella parantajat? Jos Jumala parantaa, niin miksi kaikki, joiden puolesta rukoillaan, eivät parane? Näihin ja moniin muihin esirukoilemiseen liittyviin kysymyksiin löydät vastauksia tästä tekstistä.
Raamattu kertoo, miten Jeesus ”paransi kaikki”
Neljäsosa evankeliumeista kertoo parantumisista. Raamattu kertoo, miten sairaat kerääntyivät Jeesuksen ympärille: "Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät... - ja hän paransi heidät" (Matt 4:24).
Jeesuksen toimintaa kuvattaessa sanat ”paransi kaikki” ja ”paransi hänet” toistuvat tuon tuosta evankeliumeissa, eniten Matteuksella ja Luukkaalla.
Jeesus lähetti seuraajansa harjoittamaan parantavaa rukousta: ”Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. .” (Matt.10:8, Luuk.10:9)
Jeesuksen antama tehtävä ei koskenut vain 12 opetuslasta vaan kaikkia Häneen uskovia: "Joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen" (Joh 14:12).
Myös Apostolien teoissa ja kirjeissä kerrotaan Jeesuksen käskyä noudatetun. Annettiin myös käytännön ohjeita: ”Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.” (Jaak.5:14)
Harvasta asiasta Raamatussa on yhtä selkeitä kuvauksia ja esimerkkejä ja jopa suoranaisia käskyjä kuin sairaiden puolesta rukoilemisesta.
Jeesus paransi, apostolit ja paransivat. Sairaiden puolesta on rukoiltu läpi vuosisatojen aina meidän aikaamme saakka, ja sairaita on myös parantunut.
Kirkkoisät Justinos Marttyyri, Ireneus, Origines, Augustinus ja monet muut kertovat parantumisista.
Kristinuskon nopea leviäminen perustui ”julistetun sanan vahvistamiseen ihmeillä ja merkeillä” (Ap.t.14:3)
Vieläkö Jumala parantaa?
Suhtautuminen rukouksella paranemisiin jakaa kristikunnan sekä maantieteellisesti että kirkkojen ja seurakuntien sisällä.
Valistuksen aika, humanismi ja materialismi ovat synnyttäneet läntisen kulttuurin, missä totta ovat vain konkreettiset ja kokeellisesti toistettavissa olevat asiat. Niinpä monet myös kirkkojen piirissä alkoivat suhtautua epäuskoisesti Raamatussa kerrottuihin ihmeisiin ja parantumisiin.
Syntyi kolme tapaa selittää Raamatussa kerrottuja ihmeitä:
Länsimaisen ihmisen on vaikea uskoa ihmeisiin. Etelän ja idän kirkoissa ihmeisiin suhtaudutaan luontevasti, ollaan luonnollisella tavalla yliluonnollisia.
Tuoreita omakohtaisia parantumiskertomuksia löytyy teksteinä ja videoina mm. Healing Rooms järjestön nettisivuilta sekä Pirkko Jalovaaran Rukousystävien sivuilta
Minä uskon, että Jumala yhä parantaa. Minulla on siitä runsaasti omakohtaisia kokemuksia sekä rukoilijana että paranemista tarvitsevana.
Olen saanut vuosien varrelta nähdä, miten rukous tai rukous ja öljyllä voitelu ovat parantaneet sairaan. Joskus tällaisiin rukoustilanteisiin on myös liittynyt sellaisia piirteitä, jotka ovat kertoneet minulle Pyhällä ja Kaikkivaltiaalla Jumalalla olevan myös huumorintajua. Jumalalla on kyky yllättää muistuttaessaan siitä, että hän parantaa, ei uskossaan vahva tai palava rukoilija. Hän on joskus sanonut minulle haukalla tavalla saman kuin Paavalille: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2.Kor.12:9)
Joskus asetelma on ollut toisin päin. Minä olen tarvinnut parantamista ja saanut sitä rukouksen kautta. Muistan ikuisesti, miten täysin kuuroutunut oikea korvani avautui kuulevaksi, kun puolestani rukoiltiin lähes tuhannen ihmisen kirkkotilaisuudessa Rovaniemen kirkossa.
Mitä on rukouksella parantaminen?
Siihen, että Jumala parantaa, on olemassa useita syitä:
Rukousvastauksena saatu paraneminen voi tapahtua heti rukoiltaessa, hieman myöhemmin, ehtoollisella tai lääkärien hoidon kautta.
Miksi kaikki eivät parane?
Kerran kaikki sairaus voitetaan - joidenkin kohdalla se voi tapahtua jo aikaisemminkin
Paraneminen on aina ”tilapäistä”. Lasarus kuoli jonain päivänä uudelleen
Synti ja kuolema ovat vielä voimissaan
Sairaudella ja kärsimyksellä voi olla tarkoitus, jota emme vielä näe, mutta jonka Jumala tietää
Parantua voi monella tavalla. Vaikka fyysinen sairaus ei paranisi, henkilö voi vapautua epätoivosta, masennuksesta ja kuolemanpelosta.
Miten sinun ja minun tulee suhtautua sairaiden puolesta rukoilemiseen?
Luterilaisen kirkon piirissä suhtautuminen rukouksella parantamiseen on usein varauksellista.
Luther uskoi rukouksella parantamiseen ja rukoili sairaiden puolesta Luther jopa antoi ohjeita, miten tällöin tuli menetellä (Boris Salo, Unohdettu aarre, sivu 71)
Sairaiden puolesta on rukoiltava:
Siksi, että Jumala haluaa meidän niin tekevän niin
On hyvä oppia tuntemaan oma armolahja, ja sen voi oppia tuntemaan vain tottelemalla ja toimimalla
Vaikka joillekin on annettu parantamisen armolahja, niin kaikki on kutsuttu rukoilemaan toisten puolesta
Entä rukouksella parantajat?
Armolahjat on tarkoitettu seurakunnan rakentamiseen, ei henkilökohtaisiksi ansiomerkeiksi, julkisuuden välineiksi tai rahan keräämiseen
Kun tapaamme elämässään kompuroineita esirukoilijoita tai "parantajia", meidän on hyvä muistaa tämä:
”Ei pidä tuomita Kristusta niiden perusteella, jotka kantavat Hänen nimeään puutteellisesti.” (Leo Tolstoi)
Kun kyse on ihmisistä, niin parhaassakin pellossa voi kasvaa myös hukkakauraa. Jos Jumalan luomat enkelit lankesivat (Jes.14:12., Ilm.12:7), niin kuinka paljon helpommin me ihmiset kompastumme pois oikealta polulta!
Medialla on tapana herkutella isoin otsikoin, jos joku tunnettu Herran palvelija lankeaa. Silloin on hyvä muistaa Jeesuksen ohje: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." (Joh.8:7)
Ehtoollista ei pyhitä jakaja vaan Kristus. Samoin on esirukouksen kanssa.
Rukoilijan luja usko tai kuuluisuus tai rukoiltavan usko/epäusko tai ”oikeat menetelmät” eivät paranna, vain Jumala parantaa.
Jo ensimmäisillä kristityillä oli tapana sairaan puolesta rukoillessa panna kätensä hänen päälleen.
"Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit... He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat" (Mark 16:17-18).
Jeesuksella ei silti ollut yhtä tapaa parantaa, niinpä ei pitäisi olla meilläkään. Menetelmistä ja "oikeista sanoista" ei pidä tehdä lakia enempää kuin liturgiaakaan.
Kristityn vastaus tämän tilaisuuden kysymykseemme on: Totta kai rukous parantaa. Kristitylle rukous on kuitenkin vielä enemmän. Ilman rukousta kristitty ei voi elää kristittynä. Se on välttämätöntä kuin hengitys. Rukous ei pelkästään paranna, vaan se kannattaa kristityn koko elämää.
---------------------
Teksti on tiivistelmä sunnuntaina 6.11.2016 Sastamalassa Pihlavan pirtissä pidetystä Reijon alustuksesta. Mettämaan Majatalokahveista .
Dominick Hanklen artikkeli, jota tämän sivun alussa oleva kuva on:
---------------------
Sunnuntaina 20.11.2016 Sastamalan Sammaljoen Pihlavan pirtissä on aiheena:
Kuinka usein voin käydä ehtoollisella? Miten voin olla varma, etten syö ja juo tuomiokseni?