Henkilöhistoria
Juho Vilhelm Raudaskoski, ”Vuolteen Ville” (myös Viljami) eli elämänsä Raudaskylällä ja Padingissa, naapurikylillä Ylivieskan ja Nivalan rajalla. Nuorena miehenä hän sai Kalajoen jokiperkauksesta matkarahat Amerikassa käyntiin. Siellä kaivostöissä tukki putosi hänen päälleen ja toinen jalka vammautui loppuiäksi. Mies palasi Suomeen, avioitui, ja oli töissä mm. Kemissä. Kooltaan hän oli pienikokoinen, mutta vilkkaalta puhujalta onnistui mm. teuraskauppa, ja yritystoimintaa oli monenlaista. Perheeseen syntyi 13 lasta, joista osa kuoli jo lapsena.
Ville kuoli 67-vuotiaana, Vuolteen talon isäntänä. Hänet on haudattu Raudaskylän hautausmaalle.
Miten hän sai profetiansa?
Poikansa Toivo Raudaskosken mukaan Ville luki Raamattunsa läpi kolmeen kertaan ymmärtämättä mitään kunnes neljännellä ja viidennellä kerralla kirjan sanoma valkeni hänelle.
– Ei se lukenut sivu sivulta yhtä pötkyä, vaan katsoi välissä olleet viitteet ja se olikin sellaista selaamista, hänen 82-vuotias tyttärensä Anna Nyrhinen kertoi vuonna 1996.
Ville tutki lähes yksinomaan Raamattua ja sai sieltä profetiansa. Ei ole tietoa näkikö hän näkyjä, kuuliko hän ääniä vai tulivatko profetiat hänelle vain sisäisenä varmuutena asiasta. Joka tapauksessa esim. Lapin sodan (1944 - 45) vaiheita ei ole Raamattuun kirjoitettu, vaikka hän ennusti juuri tuon sodan yksityiskohtiakin tarkasti (àtämän kirjoitussarjan 1. osa).
Julistustoiminta
Ville ei ollut seurapuhuja, mutta Raamatun tuntemuksellaan hän usein ärsytti pappeja ja päihitti heidät körttiseurojen jälkeen keskusteluissa. Monet papit vihasivat häntä myös siksi, että hän uskalsi sanoa pappien saarnaavan aivan väärin.
Ville puhui Raamatustaan seurojen ja kinkerien lisäksi aina kun meni kylään, ”missä kaksi tai kolme oli koolla”. Julistus oli siis paremminkin jutustelua kuin korkealentoista ”Näin sanoo Herra”-julistusta.
Anna Nyrhinen muisteli kuulleensa kaikki isänsä kertomukset. 10–11-vuotiaalle tytölle isän ennustukset jäivät mieleen, mutta kotona ne koettiin suurena häpeänä, koska koko perhe joutui pilkan kohteeksi niiden takia. Annan tytär Laura Savikko muisteli, että vielä vanhana miehenä Ville kylään tullessaan toisti täyttymättömiä profetioitaan niin, että lapsetkin osasivat ne jo ulkoa. Villen kuollessa Laura oli noin 16-vuotias.
Ennustusten toteutuessa niistä puhuttiin paljon. Salaman sytytettyä Raudaskosken koulun, Villeä epäiltiin siitä, koska hän jossakin tilanteessa oli sanonut: ”Jumalaa tullee ja polttaa koko koulun”.
Monet ennustukset näyttävät jääneen ihmisten mieleen, kun ne esitettiin sopivassa tilanteessa. Kesällä 1941 Ville näki miesporukan pohtivan pihalla jotakin. Joku valitti, että heinätyöt edessä ja pitää lähteä, näytti litteraa ja lisäsi, ”ettei se toki kauan kestäisi”. ”Voi, pojat”, sanoi siihen Ville, ”ainakin kolme vuotta siinä menee, pidempäänkin. Eikä sota ehdi loppua enne kuin on toinenkin vihollinen.” Etenkään toiseen viholliseen ei silloin uskottu.
Puupönttö, joka pöydällä saarnaa ja tiet tervataan
Ville tunnettiin erityisesti sotiin liittyvistä ennustuksista, mutta ennusti hän paljon muutakin. Anna Nyrhinen muisteli kouluvuosiaan 1920-luvun alussa:
– Koulussa kerrottiin Kansainliiton (YK:n edeltäjä) perustamisesta. Opettaja kertoi sotien nyt loppuvan, mikä sai tytön välittämään isälleenkin iloista tietoa, mutta isäpä ei innostunutkaan: ”Voi, tyttönen, ei se perustaminen mitään merkitse, rauhaa huudetaan ja sotaa tehdään, niin se on, ei se pysy koossa.” Eikä pysynytkään, kuten tiedetään.
IKL:n porukka (Isänmaallinen kansanliike) oli Villelle kiukuissaan. Tämä kun sanoi, että aate ei nouse ja joukko hajoaa, niin kuin kävikin.
Ville ennusti myös radion ja television tulemisen, vuotta ei tytär Anna muistanut.
– Tulee olemaan puupönttö, joka pöydällä saarnaa eikä kukaan kuuntele, ja tulee toinen laatikko, jonka etuseinä on lasia ja siinä näkyy puhuvan ihmisen kuva.
Radio tuli Suomeen 1921 ja televisio 1955.
Vuonna 1948 Ville, jo vanha mies, kuunteli, kun puhuttiin maanteiden kunnosta. Hän sanoi, että tulevaisuudessa ne tiet tervataan. ”Nyt Ville kyllä höpsii”, naureskelivat nuoret miehet, mutta ovat sitten itse saattaneet olla laskemassa tien pintaan asfalttia ja öljysoraa, mustaa kuin terva ja haiseekin sille.
Kerrotaan Villen ennustaneen myös satelliitit, raketit ja ihmisen menemisen avaruuteen.
Profeetallisuuden ja profetian lahjan ymmärtäminen
Eräässä mielessä Villen ennustukset muistuttavat Vanhan testamentin profeettojen näkyjä. He näkivät usein ikään kuin yhden ison tapahtuman, mutta historia on osoittanut, että yhdenkin näyn eri osien välillä saattaa olla satojen, jopa tuhansien vuosien aikakuilu. Profeetta näki ikään kuin vuorelta katsoessaan muut vuorenhuiput, mutta ei laaksoja niiden välissä.
Tällaisilta näyttävät Villenkin vielä toteutumattomat ennustukset. Osa näyttää silti toteutuneen esim. Neuvostoliiton hajoamisessa. Israelista alkava sota on taas nostettu esiin aina kun Lähi-idässä tilanne näyttää uhkaavalta. Kristillisyyden piirissä on lukuisia esimerkkejä sinällään oikeista ennustuksista, mutta usein niiden ajoituksessa on menty harhaan.
Vanhan ja Uuden liiton profeetoilla on lisäksi yksi suuri ero. Vanhan testamentin aikana vain kuninkailla, papeilla ja profeetoilla oli Pyhä Henki. Toteutumattomasta profetiasta seurasi profeetalle kuolemantuomio.
Uudessa liitossa sitä vastoin kaikilla uskovilla on sama Pyhä Henki kuin profeetallakin ja näin ollen kukin itse voi arvioida profeetan sanomaa. Erityisesti muut profetian lahjan omaavat kykenevät tähän arviointiin. On myös huomattava, että uusitestamentillisesta profetiasta vain pieni osa on tulevaisuuden ennustamista. Suurin osa tapahtuu, ”rakennukseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi.” (1. Kor. 14:3).
Lisäksi on muistettava, että nykyisin esiintyvillä selvänäkijöillä, meedioilla ym. ennustelijoilla ei ole mitään tekemistä uusitestamentillisen profetian kanssa. Heilläkin voi olla jopa oikeita sanomia, mutta niiden perimmäinen tarkoitus on eksyttää ihmisiä pois Jeesuksen ainutlaatuisuudesta ja evankeliumin yksinkertaisuudesta (Apt. 16:16–18). Todellisilla Jumalan profeetoilla ja selvänäkijöillä on eri isäntä.
Eurooppaa koskeva sota
Ville profetoi jatkosodan jälkeen tulevan muutaman vuosikymmenen rauhan ajan, jonka jälkeen alkaa uusi sota, jota hän ei enää näe, mutta hänen lapsensa näkisivät.
– Sota alkaa siitä, kun Venäjä (Neuvostoliitto) häviää sisäisen kapinan, kun kansa nousee hallitusta vastaan. Siellä alkaa suuri ruumiin nälkä, hirven nälkä, hiiren nälkä ja hengen nälkä. Neuvostoliiton tapahtumat etenevät niin nopeasti, että maan pääherrat joutuvat hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Neuvostoliiton osavaltiot itsenäistyvät kaikki.
– Sota on oleva lyhyt mutta ankara, ja sitä lieventää se, että se käydään kylmänä aikana. Elämä on koko Euroopassa hyvin sekavaa eikä sodasta selviä yksikään Euroopan valtio voittajana, vaan kaikki häviävät. Isot vallat tappelevat saaliin päältä ehkäpä Suomessa.
Erään toisen ennustuksen mukaan ”vielä se Venäjä tulee Suomeen eikä sille sitten voi mitään”.
Keltainen vaara
Tämä ankara sota päättyy, kun ”keltainen vaara” tulee Eurooppaan idästä. Profeetta-Ville, kuten häntä myös nimitettiin, tarkoitti tällä kiinalaisten, joidenkin lähteiden mukaan islaminuskoisten työntymistä Eurooppaan. Keltainen vaara tuntuu jääneen myös kaikkien Villen tunteneiden mieleen. Kummankin tahon voimakas esiinnousu maailmannäyttämölle on jo tätä päivää.
Kolmas maailmansota?
Toisen Villen ennustuksen mukaan uusi suursota alkaa vielä tämän sukupolven (2. maailmansodan nähneen) aikana Israelista ja Egyptistä ja se vetää mukaansa koko maapallon ja on monin verroin tuhoisampi kuin edelliset sodat. Tähän ennustukseen mm. sanomalehti Kaleva viittasi 6.6.1967, Kuuden päivän sodan aikana. Kalevassa oli julkaistu tämä sama ennustus kymmenen vuotta aikaisemmin. Myös vuonna 1998 Israelin kriisin aikana ennustus nostettiin esiin, mutta Villen ennustamassa laajuudessa se ei näytä vielä toteutuneen.
Villen mukaan Venäjä elää silloin mahtinsa päiviä, sitä ei pysty kukaan voittamaan. Räjähdys tapahtuu kuitenkin sisältäpäin, ja myös Yhdysvalloissa tapahtuu suuria muutoksia.
Toteutumaton ennustus?
Anna Nyrhisen ja hänen miehensä Toivon (itsekin Raatteen tien veteraani), mukaan ainakin osa Euroopan sotaa koskevasta ennustuksesta on jäänyt ajallisesti toteutumatta. Tuon Euroopan sodan piti alkaa 1985 ja ulottua eteläiseen Suomeen, kunnes Porissa noustaan maihin ja ”pellonojatkin täyttyvät kaatuneitten verestä”.
Pohjanmaan piti säilyä sotatantereena olemiselta, mutta sota olisi kyllä ydinsota. Länsi-Eurooppa hävitetään niin perusteellisesti, että ranskalaiset sopivat istumaan 9 syltää pitkän hirren päälle. Näin vähän jäisi jäljelle sodasta eurooppalaisia. Englanti häviäisi täysin mereen, niin että vain yksi nainen jää luodolle huutamaan apua. Italiasta puolet vajoaa mereen.
– Mutta tämä tuho ja hävitys, hän jatkoi, on välttämätön, jotta Jumalan viha lauhtuisi ja jotta olisi edellytykset ihmiskunnan elämän onnelliselle jatkumiselle.
Viimeinen Israelin sota käytäisiin Harmageddonin laaksossa.
Historia tulee näyttämään jäävätkö edelliset ennustukset toteutumatta, miten ne liittyvät toisiinsa vai toteutuvatko ne vasta tulevaisuudessa.
Tuleva nälänhätä
Anna Nyrhisen mukaan hänen isänsä ennusti noihin sota-aikoihin liittyvästä suuresta nälästä, jolloin ihmiset maksaisivat moninkertaisia summia jauhokiloistakin. Toivo Raudaskoski muistelee, että isä olisi kertonut nälänhädän olevan maailmassa niin perusteellinen, että ihmiset maksaisivat mitä tahansa saadakseen ruokaa.
Rauhaa tuhat vuotta
Synkkien sota- ja tuhonäkymien jälkeen Vilhelmi ennusti ihmiskunnalle tuhannen vuoden rauhan aikaa, joka on onnekkain mitä koskaan on koettu. Tuolloin ihmiset elävät keskenään sovussa ja saavat maapallon entistä ehompaan kukoistukseen.
On vaikea arvailla, millaiseksi Ville ns. tuhatvuotisen valtakunnan kuvitteli, koskapa Raamatussakin siihen viitataan vain yhdessä luvussa (Ilm. 20:2,3,5,7). Toisekseen körttiläisillä ei ole mitään kirjoitettua oppia, joka herätysliike kuitenkin vaikutti hänen käsitystensä taustalla. Näin hän kuitenkin kehotti:
– Te onnelliset, jotka jäätte. Menkää suomalaiset Etelä-Eurooppaan, Ranskaan, jossa viini kasvaa, siellä on hyvä asua.
Onnellisuuden yhtenä lähteenä on tuolloin ”uusi sähkö”, jolloin tulitikkulaatikon kokoisella ainemäärällä pystytään lämmittämään ja antamaan voimaa kokonaisille kaupungeille. Onko tämä viittaus ydinvoimaan vai vielä edistyneenpään tekniikkaan, jää arvoitukseksi. Talvisodan alkupuolella ei Suomen syrjäkylillä kuitenkaan tiedetty ydinvoimastakaan vielä mitään.
Arviointia
Raamatun mukaan profetointi on aina vajavaista (1. Kor. 13:9). Se johtuu välikappaleen, ihmisen, vajavaisuudesta. Jumalan antamaan sanomaa sekoittuu, tai jopa sen motiivina voi kokonaan olla profeetan omia pelkoja ja toiveita. Lisäksi hänen käsityksensä Raamatusta ja omasta jumalakuvasta heijastuvat profetiaan. Tämä kaikki on sitä ”astianmakua”, joka varmasti näkyy myös Villen ennustuksista.
Edellisestä huolimatta Vilhelmi Raudaskoskella oli harvinainen, tulevaisuuteen näkevä profeetallinen lahja. Körttiläinen ympäristö samalla mahdollisti hänen toimintansa ja toisaalta rajoitti lahjan puhkeamista täyteen laajuuteensa. Tämän vuoksi nykyisenkin sukupolven kannattaa perehtyä näihin hänen saatavilla oleviin ennustuksiinsa, ja arvioida niitä oman aikansa valossa. Täydellinen ilmoitus ja mittanuora on meillekin sama kuin Villelle, Raamattu.
Loppuhuomautus
Villen omia haastatteluja ei ole käytettävissä. Myös kaikki hänen lapsensa ovat jo kuolleet ja vanhimmat lastenlapsetkin, jotka Villen muistavat, ovat jo kahdeksankymppisiä. Jäljellä on heidän muistojensa lisäksi vain lehtileikkeitä. Villen tapa toistaa samoja ennustuksia on kuitenkin vaikuttanut sen, että eri henkilöiden muistikuvat ennustuksista, ja jopa niiden sanakäänteistä ovat hyvin samankaltaisia.
Myöskään Villen hengellinen kasvuympäristö, körttiläisyys, ei suosinut tällaisen lahjan olemassaoloa, päinvastoin. Niinpä sinnekään ei ole jäänyt tarkempaa kirjallista jäämistöä Villen profetioista.
Näistä syistä johtuen kaikkien saatavilla olevien ennustusten koostaminen yhdeksi kokonaisuudeksi on ollut haastavaa, mutta mielenkiintoista. Tekstissä on paljon suoria lainauksia alla olevista lähteistä, mutta luettavuuden vuoksi olen jättänyt lainausmerkit pois.
Markku J. Kumpula
Lähteet:
Padinkiset, kahta puolen Kalajokea; kyläkirja. Padingin maa- ja kotitalousseura ry. Kirjapaino Painoykkönen, Oulainen 2013., s. 230–231. Myös valokuva tästä kirjasta.
Kalajokilaakso-lehti, 19.11.1969, 31.12.1990,
Kaleva 6.6.1967, 21.1.1996
Nivala-lehti 14.12.1998, 24.3.2011
Vilhelmin tyttärentyttären Laura Savikon haastattelu 18.11.2017