Jonkin ajan kuluttua koe uusittiin. Nyt kaikki työntekijät tervehtivät jokaista asiakasta, katsoivat silmiin, sanoivat "kiitos", "ole hyvä" ja ”voinko olla avuksi?”
Jälleen udeltiin lainaajilta mitä mieltä nämä ovat palvelusta ja kas kummaa, kaikki oli muuttunut. Kirjasto oli valoisa, siisti, viihtyisä ja tottahan he ymmärsivät, että suosituimpien kirjojen saamiseksi täytyy olla hieman onneakin.
Mitä mahtaisi tapahtua seurakunnassa, jossa kaikki alkaisivat äkkiä hymyillä, tervehtisivät tavatessaan iloisesti ja olisivat aidosti kiinnostuneita toisistaan?