”Joka joulu isoäiti lähetti meille kaksi joulukorttia: pikkusiskoni Lisa sai joulukortin, jonka mukana oli kahdenkymmenen dollarin sekki, ja minä sain joulukortin, jonka mukana oli kahdenkymmenen dollarin sekki. Olimme aina innoissamme, kun saimme kortit isoäidiltä. Mutta koska Lisa oli pikkusiskoni, minun velvollisuuteni oli kiusata häntä.
Lisa avasi korttinsa ja näytti minulle: ’Katso, Craig! Isoäiti antoi minulle kaksikymmentä dollaria! Saitko sinäkin sekin?’
Minäkin avasin korttini, kurkistin ja sanoin: ’Sata dollaria! Ei voi olla totta. Hän antoi minulle sata dollaria!’
Lisa oli alakuloinen. Hän kysyi: ’Ihanko totta?’
Minä taitoin sekin, pistin sen taskuuni, sanoin ’Jep!’ ja kävelin muina miehinä vihellellen matkoihini. Joskus Lisa suuttui niin paljon, että itki. En tuiedä, miksi tuntui tosi hyvältä pahoittaa Lisan mieli. En ole tietenkään siitä nyt ylpeä.
Väistämättä isoäiti sai tietää tämän.
Seuraavana jouluna, kun avasin kahdenkymmenen dollarin sekin ja sanoin: ’Sata dollaria!’, Lisa avasi sadan dollarin sekkinsä ja sanoi: ’Sata dollaria!’. Isoäiti opetti minut iloitsemaan sen kanssa, joka todella sai sadan dollarin lahjan.
Kun joku muu saa sen, mitä itse toivoit, sinun kuuluisi iloita hänen kanssaan. Minun mielestäni Raamatun parhaita esimerkkejä tästä on Saulin pojan Jonatanin ja hänen ystävänsä Daavidin välinen suhde.”
Tarina on Craig Groeschelin kirjasta Sielu puhdistuskuurilla (Päivä 2012). Kirjasta kerrotaan enemmän näillä sivuilla olevassa Kirjojen valintaoppaassa. Kertomuksen Jonatanin ja Daavidin ystävyydestä löydät kirjasta (s.121) sekä tietysti myös Raamatusta (1 Sam.18:1- 20:40)
Craig Groeschelin kirjaan pääset tutustumaan Kirkojen valintaoppaan sivuilla lukemalla tästä erinomaisesta ja ajankohtaisesta kirjasta kirjoittamani arvion ja esittelyn.