Luin Yleisradion uutissivulta mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Sen mukaan jo vauvaikäisille lapsille kannattaa lukea ääneen. Lapsille lukemisen hyödyt ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nyt on havaittu, että myös pienet vauvat hyötyvät yhteisistä lukuhetkistä.
Kirjoituksessa neurotieteen dosentti Sari Ylinen painottaa vuorovaikutuksen tärkeyttä puheen ja kielen oppimisessa. Yhteisessä lukuhetkessä aikuisen ja vauvan tarkkaavaisuus kohdistuu samaan kohteeseen, jolloin puhutaan jaetusta tarkkaavaisuudesta. Tämän tuloksena lapsen sanavarasto laajenee ja kehittyy jo pienestä pitäen.
Edellä mainitsemani Yleisradion jutun voit lukea
Juutalaiset rabbit tiesivät jo pari tuhatta vuotta sitten, miten tärkeää lapselle on yhdessä oleminen, vuorovaikutus ja tekstien lukeminen. Lapsen kasvua ja kehitystä tuettiin monenlaisin rukouksin ja perheen yhteisin sapattiaterioin. Niihin liittyi joka viikko runsaasti ääneen luettuja rukouksia ja pyhiä tekstejä.
Eräällä Israelin matkallamme, kun kävimme Kapernaumin vahassa synagogassa, oppaamme rovasti Pentti Holi kertoi, eräästä kauniista juutalaisesta tavasta, josta meillä olisi paljon opittavaa. Jotenkin näin tuo kertomus meni:
Kun vasta kävelemään oppinut pieni poika tuli synagogaan, rabbi otti hänet pojan polvelleen. Sitten hän antoi pojan maistaa pienestä lusikasta hunajaa. Pojan herkkua maistellessa rabbi kertoi hänelle, että näin hyvältä maistuu myös tieto ja viisaus. Kun poika hieman kasvaisi, hän saisi tulla synagogaan maistamaan lisää tätä tiedon ja viisauden makeutta.
----
Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää, ja mesi on makeaa kielelläsi. Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin. (Sananlaskut 24:13-14)
(396)