”Ratkaisevaa ei ole onnistunut suoritus eikä epäonnistuminen vaan rohkeus jatkaa eteenpäin.” Nämä viisaat sanat on lausunut Winston Churchill. Hän tiesi mistä puhui. Vaikeita ja varmasti jopa ylivoimaisilta tuntuneita tilanteita oli riittänyt. Samoin onnistumisia ja epäonnistumisia.
Winston Churchill oli Englannin ja koko Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955. Noihin vuosiin mahtuvat pääministerin vastuu toisen maailmansodan aikana. Aiemmin hän oli ollut laivastoministerinä ensimmäisen maailmansodan vuosina ja ammattisotilas buurisodassa. Vuonna 1953 hänet palkittiin kirjailijana Nobelin kirjallisuuspalkinnolla.
Luettuani alussa olleen mietelmän, ajatuksiini nousivat Winston Churchill’in värikkään elämän vaiheet, joista ei totisesti puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hän oli onnistunut ja epäonnistunut monta kertaa. Hän oli ollut poliittisesti kanveesiin nuijittu, mutta noussut siitä huolimatta kerran toisensa jälkeen ylös. Kerran toisensa jälkeen hän oli saanut vastuuta ja myös onnistunut.
Englannin tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin poliitikkoihin kuuluvan miehen mietelausetta voi lukea myös toisesta näkökulmasta. Siihen sisältyy myös hengellinen opetus.
Kristityn elämässä on sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Joskus me tunnemme onnistuneemme saarnassamme, puheessamme, musiikissamme tai käytännön asioiden hoidossa, koska saamme siitä hyvää palautetta myös toisilta. Rohkaiseva ja itsetuntoamme hivelevä hetki voi kuitenkin mennä nopeasti ohi. Oma keskeneräisyytemme, raadollisuutemme ja syntisyytemme iskevät rajusti vasten omaatuntoamme. Jälleen kerran me olemme hyvistä päätöksistämme huolimatta epäonnistuneet, kompastelleet ja langenneet.
Sellaisena pimeänä ja masentavana hetkenä on hyvä muistaa Winston Churchill’in viisas lause. Ei pidä jäädä ”tuleen makaamaan” eikä käpertyä johonkin loukkoon omaa surkeutta murehtimaan. On jatkettava rohkeasti eteenpäin.
Ja mikäpä sinulla ja minulla on jatkaessa. Onhan meillä tukenamme ja turvanamme sekä surkeimpienkin epäonnistumisiemme ja lankeamisiemme sovittajana Vapahtajamme ja Pyhä Paimenemme Jeesus. Jeesus on voimallinen viemään häneen turvautuvat kompastelijat ja epäonnistujat perille.
Älkäämme tuijottako voittoihimme enempää kuin tappioihimmekaan. Katsokaamme Hyvään Paimeneen ja seuratkaamme häntä!
(416)Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Psalmi 23:1-4