Ajattelepa esimerkiksi autotallissa muoviämpäriin pudonnutta ja sinne vangiksi jäänyttä hiirtä ja sen valtavaa kauhua, kun ihminen lähestyy ämpäriä. Hiiren on aivan mahdotonta ymmärtää, että ihminen haluaa vain pelastaa sen ämpäristä ja päästää ulos vapauteen. Kun ihminen tarttuu ämpäriin ja kantaa sen ulos, hiiren paniikki vain pahenee. Nurmikolle se ei jää kiittelemään pelastajaansa, vaan säntää kauhun vallassa tiehensä niin nopeasti kuin pienillä jaloillaan pystyy.
Miten ihminen olisi voinut lähestyä hiirtä tätä säikyttämättä, luottamuksen rakentaen ja kontaktin saaden?
On vain yksi tapa: ihmisen pitäisi muuttua hiireksi hiireksi.
Olisitko valmis muuttumaan hiireksi, voidaksesi auttaa siimahäntää?
Tuollainen rakkaudesta tapahtunut muutos on oikeasti tapahtunut. Jumala oli valmis muuttumaan, kun hän syntyi ihmiseksi. Se oli nimittäin ainoa tapa luottamuksen ja rakkauden sillan rakentamiseksi Jumalan ja ihmisen välille. Hän joka on vapaa ajan ja paikan kahleista suostui syntymään kuolevaiseksi ja vajavaiseksi, piinattavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Ja hän teki sen sinun ja minun, meidän vuoksemme. (Fil.2:6-8, Hepr.2:18)