"Päivä oli pimeä ja kolkko, kun lentokone rullasi hiljaa nousua varten. Ilma oli sumusta sakeana ja näkyvyys oli olematon. Sisällä lentokoneessa tunnelma oli yhtä kolkko. Matkustajat tuijottivat ilmeettöminä sanomalehtiään. Kukaan ei jutellut. Heidän rauhattomuutensa oli lähes käsin kosketeltavaa.
Pian kone ujelsi pitkin kiitorataa. Se nousi ilmaan hieman täristen. Paksu sumu tuntui nielaisseen koneen ikuisiksi ajoiksi. Sitten, yhtäkkiä, lentokone sukelsi auringonpaisteeseen. Sininen taivas. Ei pilviä. Vain kirkasta, säteilevää auringonpaistetta.
Vihdoin eräs matkustajista rikkoi hiljaisuuden sanoen hiljaa vierustoverilleen: 'Kaikki päivät taitavat olla aurinkoisia, jos vain nousee tarpeeksi korkealle.'"
Tarina on poimittu Ajatusten aamiaisen sähköpostista 1.12.2015
Tarina sisältää tärkeän opetuksen. Auringon löytämiseen ei aina tarvita edes lentokonetta ja pilvien yläpuolelle lentämistä. Riittää kun lakkaa katsomasta loskaiseen maahan ja märkiin kenkiinsä. Näköalat muuttuvat täydellisesti, jos katseen siirtää ongelmista mahdollisuuksiin ja menetyksistä kiitosaiheisiin.
Viisaat auttajat ovat suositelleet masennukseen taipuville yksinkertaista konstia: Heidän on joka ilta ennen nukkumaan menoa kirjoitettava pieneen vihkoon kyseisen päivämäärän alle viisi asiaa, josta he sillä hetkellä voivat olla kiitollisia ja kenties jopa onnellisia. Jopa vaikeitten asioiden kanssa kamppailevat löytävät kuulemma päivittäin listalle ainakin viisi kiitosaihetta.
Jeesus kuvaa Luukkaan evankeliumissa pelottavia asioita, jotka tulevat ennakoimaan aikojen päättymistä ja hänen toista tulemistaan. Luvassa on sotia, levottomuuksia, luonnonmullistuksia
ja muuta pelottavaa. Kaiken tämän kerrottuaan Jeesus päättää puheensa rohkaisuun:
Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä." (Luukas 26:21)
Virressä 397 kerrotaan Jeesuksen mainitsemasta Hänen omiensa perusturvallisuudesta:
1.
Kun on turva Jumalassa,
turvassa on paremmassa
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla.
2.
Herra seurakunnassansa
aina hoitaa lapsiansa.
Armonsa hän heille antaa,
käsillänsä heitä kantaa.
3.
Käsistä ei väkevistä
mikään heitä irti riistä.
Omakseen hän heidät osti,
kuolemasta eloon nosti.
6.
Käyköön myöten taikka vastaan,
eipä Isä hylkää lastaan.
Herra ohjaa parhaaksemme
kaikki vaiheet päiviemme.
Jo näistä muutamista säkeistöistä selviää mainitun perusturvallisuuden vankka perusta.
(310)