Olipa kerran kuningas, jolla oli vihollisia idässä ja ystäviä lännessä. Kuningas halusi varmistaa, että ystävät pysyisivät edelleenkin ystävinä ja lähetti yhden ritareistaan viemään lahjoja ystäville länteen.
Kun ritari muutaman viikon kuluttua palasi, kuningas halusi tietää miten matka onnistui.
Ritari kertoi innoissaan kuinka suurta ihmetystä ja ihastusta hänen ilmestymisensä oli idässä synnyttänyt. "Idässä!" kuningas huudahti, "oletko sinä onneton vienyt lahjani itään, jossa minulla ei ole ainoatakaan ystävää."
"No nyt on," vastasi ritari.
--------
"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' 44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, 45. jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.
Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin* tee niin? 47. Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? 48. Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen." Matt:5:43-48