Väkevä rukous pikkuveljen saamiseksi

Jussi oli terävä viisivuotias. Eräänä päivänä hän meni isänsä luo ja kertoi haluavansa pikkuveljen. Isä mietti hetken ja sanoi sitten Jussille: “Jos rukoilet joka päivä kahden kuukauden ajan, niin uskonpa, että saat pikkuveljen!”

Jo samana iltana Jussi meni innoissaan huoneeseensa ja aloitti rukoilemisen. Sinnikkäänä ja päättäväisenä poikana hän jatkoi päivästä päivään rukoilemista pyytäen, että saisi pikkuveljen.

Kun ensimmäinen kuukausi oli kulunut, Jussilla heräsi epäilys. Tehtyään kavereittensa keskuudessa varovaisia tiedusteluja hän tuli tulokseen, ettei vauvoja synny rukoilemalla. Niinpä hän palasi tavalliseen iltarukoukseensa lopettaen pikkuveljen pyytämisen.

Kun vielä toinenkin kuukausi oli kulunut, Jussin äiti lähti sairaalaan. Äidin palattua kotiin Jussin vanhemmat pyysivät hänet makuuhuoneeseen.  Poika käveli sisälle osaamatta odottaa mitään erityistä. Hän näki ainoastaan pienen kohoutuman peitossa äitinsä vieressä. Samassa isä veti peiton syrjään ja siellä oli – ei vain yhtä vauvaa vaan peräti kaksi. Äiti oli saanut kaksoset!

Jussin isä katsoi tyytyväisenä poikaansa ja sanoi: “Etkö olekin nyt tyytyväinen, että rukoilit itsellesi pikkuveljeä?”

“Kyllä”, Jussi vastasi. “Ja sinä olet varmasti tyytyväinen, että lopetin silloin kun lopetin!”