Keväällä kukkivasta omenapuutarhasta voi oppia paljon. Varsinkin niiden, jotka kristittyjen ehtoollisyhteydestä keskusteltaessa ovat oitis asettuneet rajojen vartijoiksi ja eriseuraisuuden puolustajiksi, kannattaa katsella omenapuita hyvin tarkasti. Vaikka omenapuilla ei ole takanaan teologian opintoja, niiden julistus on hyvin raamatullista.
Näitä pieniä ja ajatusten virikkeiksi tarkoitettuja tarinoita on kertynyt tälle sivulle jo sata kappaletta. Sen ja ehtoollisyhteydestä käynnissä olevan keskustelun kunniaksi julkaisen uudelleen tarinan numero yksi:
On olemassa itsepölyttäviä omenapuun lajikkeita. Hyvän sadon saamiseksi tarvitaan kuitenkin vähintään kahta lajiketta. Jopa itsepölyttävätkin lajikkeet tuottavat huomattavasti paremmin hedelmää, kun ne ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Voidaan jopa ajatella, että mitä useampia erilaisia lajikkeita, sitä paremmin ne pölyttävät ja tuottavat hedelmää. Jokainen puu tuottaa lajinsa mukaista hedelmää sitä enemmän, mitä runsaammin samassa puutarhassa on muita pölyttäviä lajikkeita.
Suomessa on vanhastaan käytetty valkeaa kuulasta pölyttäjälajikkeena, sillä sen kukkimisaika on pitkä. Lisäksi omenatarhurit pitävät puutarhoissaan usein mehiläispesiä, joita he hoitavat sivutoimisesti. Näin he luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. Kun omenapuut ovat kukassa, ovat meneillään hedelmäntuotannon kannalta äärimmäisen tärkeät päivät.
Englannissa on olemassa omenatarhoja, joissa pölyttäjälajina käytetään ns. paratiisiomenapuuta. Sen hedelmillä ei ole suurtakaan arvoa, mutta lajikkeen merkitys onkin siinä, että se pölyttää ja tekee ympärillään olevista omenapuulajikkeista erittäin tuotteliaita.
Myös Herramme puutarhassa on monenlaisia lajikkeita, pienempiä ja suurempia, vanhempia ja uudempia. Runsaimman sadon ne kaikki kantavat silloin, kun raja-aitoja ei rakennella, vaan erilaisuus nähdään rikkautena ja ristiin pölyttämisen perustana on Golgatan risti.
Yhteydestä erilaisten kesken on opittavissa monin verroin enemmän kuin pyörimällä jatkuvasti samalla tavalla ajattelevien, rukoilevien, opettavien ja julistavien joukossa. Lattiakanalassa on vuorovaikutusta ja elämää. Häkkikanalassa kasvavien maailmankuva jää rajoittuneeksi ja ahtaaksi.
Herramme Jeesus rukoili (Joh.17), "että hänen omansa olisivat yhtä". Perusteluksi Hän sanoi "että maailma uskoisi". Yhteys synnyttää hedelmää omenapuutarhassa. Ehtoollisyhteys synnyttää hedelmää ihmisten sydämissä, että maailma uskoisi.