Professori, joka oli vannoutunut ateisti, piti luentoa suurelle kuulijakunnalle. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa, että Jeesuksen ylösnousemus oli pelkkä taru. Viitaten moniin muihin asiaa epäilleisiin tutkijoihin hän käytti toista tuntia todistaakseen, että Jeesuksen kuolleista nousemisella ei ollut tieteellistä näyttöä eikä historiallista pohjaa. Professorin mielestä kyse oli pelkästään uskonnollisesta hölynpölystä, jonka ainoita todistajia olivat epäluotettavat opetuslapset ystävineen.
Saatuaan viimein luentonsa päätökseen professori kysyi, olisiko jollain hänen kuulijoistaan jotain kysyttää. Syntyi hiljaisuus. Sitten vanha harmaapäinen mies nousi seisomaan.
”Herra professori,” vanhus sanoi puraisten samalla palan kädessään olevasta omenasta. ”Minä en ole lukenut kaikkia mainitsemianne kirjoja enkä ollut kuuntelemassa lainaamienne puhujien luentoja”, harmaapää jatkoi puraisten samalla toisen palan omenastaan.
”Minulla on teille hyvin yksinkertainen kysymys”, vanhus jatkoi puraisten vielä kolmannenkin palan omenastaan. ”Ainoa asia, mitä pyydän, on se, että kerrotte minulle, onko tämä omena makea vai hapan?”
Kysymyksestä yllättyneenä professori oli puhujanpönttönsä takana hetken hiljaa. Sitten hän tokaisi ylimielisesti ja hieman närkästyneenä: ”Hyvä herra, miten minä voisin vastata teidän erikoiseen kysymykseenne? Enhän minä ole edes maistanut teidän omenaanne!”
Harmaapäinen pastori hymyili professorille ja sanoi lempeästi: ”Ettekä te ole myöskään maistanut minun Jeesustani!”
------
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa! Psalmi 34:9
(401)