Kukapa meistä ei olisi tavannut liikenteessä autoilijoita, jotka ajavat päin punaista, ohittavat kielletyissä paikoissa ja kiilaavat vasemmalta eteen. Suojatielle astuneen jalankulkijan nähdessään he eivät pysähdy, vaikka viereisellä kaistalla ajava olisi jo pysähtynyt. Kun heitä ottaa päähän – ja niin näyttää tapahtuvan usein – torvet soivat, päätä koputellaan ja keskisormet heiluvat.
”Juuri näin he
toimivat elämän muillakin näyttämöillä saaden aikaan mielipahaa, törmäyksiä,
konflikteja ja tarpeetonta harmia, vaaratilanteitakin”, toteaa Tom Lundberg säännöistä piittaamattomista autoilijoista toimittamallaan palstallaan Ajatusten aamiainen. Samalla hän tarjoaa tähän
ikävään tautiin oivallista lääkettä:
”Jos olet autoilija, kokeilepa joskus toimia liikenteessä korostuneen kohteliaasti. Anna ohittavalle tietä. Kun näet jalankulkijoita, pysäytä kiireestäsi huolimatta autosi suojatien eteen ja anna tietä. Kun näet jonkun etsivän parkkipaikkaa, luovuta hänelle oma löytösi. Huomaat äkkiä ympärilläsi vilkuttavia, hyväntuulisia ihmisiä. Voit toimia samalla idealla niin kotona kuin työpaikallasi, taloyhtiön vuosikokouksessa, harrastuspiirissäsi ja sukulaisissa.
Huomaavaisuutesi
ja kohteliaisuutesi tarttuu. Kiitolliset ihmiset laittavat kuin huomaamattaan
hyvän kiertämään. He alkavat käyttäytyä samalla tavalla kuin sinäkin. Liikenne
alkaa sujua ainakin hiukan paremmin, kiukkuisten ihmisten verenpaine laskee ja
onnettomuusriskit pienenevät, ilmapiiri töissä paranee ja kotona onkin äkkiä
kivaa.”
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” (Matt.7:12)
”Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä.” (Matt.7:16-17)
Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä. (Jaak.3:9-11)